1. Pitkäkestoinen, yhtäjaksoinen istuminen ei ole hyvää elimistömme aineenvaihdunnalle, sillä siihen liittyy lisääntynyt lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, rasvamaksan, sydän- ja verisuonitautien, joidenkin syöpien ja ennenaikaisen kuoleman riski. Istumisen katkominen jo esimerkiksi 30, 45 tai 60 minuutin välein on terveydelle edullista.

2. Kovalla lattialla seisominen aiheuttaa helposti jalkojen ja alaraajojen kiputiloja.

3. Istuessa energiankulutus on lähellä lepotilan energiankulutusta (1-1.5 MET). Seistessä energiaa kuluu jopa 25–50% istumista enemmän.

4. Jatkuva, pidempikestoinen paikoillaan seisominenkaan ei ole keholle välttämättä hyväksi, sillä se voi vähentää alaraajojen laskimoveren paluuta ja lisätä suonikohjujen, alaraajaturvotusten sekä laskimotukosten riskiä.

5. Pitkäkestoinen paikallaan seisominen voi tuntua epämukavalta, varsinkin alkuun siihen totutellessa.

6. Pitkään paikoillaan seisominen voi ylikuormittaa selkää ja alaraajoja sekä lisätä lihaskipuja. Keskivartalon ja lantionseudun heikko lihastuki sekä alaraajojen lihaskireydet aiheuttavat usein alaselän ylikuormitusta (lihaksissa, nivelissä, nivelsiteissä ja nikamien välilevyissä).

7. Akuuteista selkävaivoista kärsivät henkilöt hyötyvät pienistä kehon liikkeistä ja asennonvaihdoista, ja niitä suositellaankin pitkän levon sijaan. Hyvä ergonomia ei tarkoita sitä, että löytää asennon, jossa voi työskennellä kahdeksan tuntia liikkumatta. Tärkeintä on liike, niin töissä kuin vapaa-ajalla.

8. Keskivartalon lihasten aktiivisuus on kaikkien selkävaivojen hallinnassa tärkeää.

9. Staattiset asennot eivät ole koskaan hyviä, eivät edes seistessä.

10. Pelkkä säädettävä työpöytä ei välttämättä lisää seisten vietettyä aikaa. Lisää käyttöä asteittain ja tuunaa työtapojasi myös muilla, itsellesi sopivilla tavoilla.