Henkilöstöjohtaja Arja Aroheinän mukaan tärkeintä on kumppanusten välinen avoin vuoropuhelu sekä nopea reagointi, heti kun siihen on tarvetta.

Jyväskylän kaupunki on Työterveys Aallon suurin yksittäinen asiakas. Kaupungin henkilöstö eli vakituiset 6400 työntekijää ja koko määräaikainen henkilöstö, kuuluvat Työterveys Aallon ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin.

–  Ennaltaehkäisevät palvelut tarkoittavat muun muassa työpaikkaselvityksiä, joissa kartoitetaan ja ratkotaan työhön ja työpaikan olosuhteisiin liittyviä terveydellisiä vaaroja ja haittoja sekä annetaan tukea esimerkiksi työtilojen ergonomiasuunnitteluun tai työyhteisöjen arkityön sujumiseen.  Lisäksi sen puitteissa tehdään työterveystarkastuksia, työkykyarvioita ja annetaan yksilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta työhön sekä esimerkiksi uneen, painonhallintaan ja ravitsemukseen liittyen, Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä kertoo.

 

Vaikuttavuus seurannassa

Hän sanoo, että kohdennetut sähköiset terveyskyselyt ovat uusi osa yhteistyötä. 

– Sähköisillä terveyskyselyillä voidaan kerätä kohdennetusti tietoa tietyiltä ammattiryhmän edustajilta, kuten esimiehiltä tai vaikkapa vanhuspalvelujen työntekijöiltä. Kohderyhmät sovitaan yhteistyössä ja niiden perusteella tehdään mahdolliset tarkennetut terveystarkastukset ja muita tukitoimia.  

Aroheinän mukaan kaupungin työkyvyn hallintamalliin perustuu myös kaikenlainen muu työntekijän työkyvyn seuranta. Tavoitteena on olla mahdollisimman varhain liikkeellä.

– Seuranta-aloitteen tekijä voi olla työntekijä, työnantaja tai työterveyshuolto ja aloitteesta voi seurata esimerkiksi työterveysneuvottelu, työkykyarvio ja kuntoutussuunnitelma, Aroheinä jatkaa.

 

Vaikuttavuus seurannassa

Jyväskylän kaupungin työterveyshuollon toimet painottuvat ennaltaehkäisevään työhön. Kevan arvioinneissa kaupunki on saanut kelpo arvioita, mutta työterveysyhteistyötä kehitetään edelleen.

– Toimintaa pitää arvioida riittävän pitkällä aikajänteellä. Olemme kumpikin, sekä kaupunki että Työterveys Aalto, satsanneet merkittävästi resurssejamme yhteistyön kehittämiseen sekä erityisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman tekemiseen. Yhteistyöhön on satsattu koko ketjussa hallinnosta esimiehiin ja työntekijöihin.

– Suunnittelun yhteydessä on pohdittu perinpohjaisesti myös sitä, mihin rahaa kannattaa oikeasti laittaa. Lopputulema eli ennaltaehkäisevä työ, on osoittautunut oikeaksi. Ennaltaehkäisy on tärkeintä työterveyshuoltoa, Aroheinä vakuuttaa.

 

Avointa vuoropuhelua

Arja Aroheinä kertoo, että palvelun laadun varmistaminen ja vaatimusten mukainen kehittäminen ovat keskeistä onnistumisessa.

– En voi riittävästi korostaa käymämme avoimen vuoropuhelun merkitystä. Se kantaa hedelmää arjen toiminnassa ja henkilöstön tyytyväisyydessä. Uskon, että juuri toimiva vuorovaikutus sekä nopea reagointikyky muuttuviin tilanteisiin tekee Työterveys Aallosta niin oivallisen kumppanin, Arja Aroheinä päättää.