Joissakin sattuneissa työtapaturmissa työntekijöillä on ollut vääränlaiset suojakäsineet tai työvaatteet. Henkilönsuojainten valinta työn haitta- ja vaaratekijöiden mukaan sekä oikea huoltotapa olisi voinut vähentää joidenkin sattuneiden tapaturman vakavuutta tai ne olisivat voineet olla estettävissä.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan hankkimaan tarvittaessa työntekijöilleen henkilösuojaimet vaaralle altistumisen ehkäisemiseksi.

Henkilönsuojaus on tarpeen silloin, kun työ sisältää sellaista haittaa tai vaaraa työntekijälle, jota ei voi teknisesti poistaa. Erityisesti raskaassa teollisuudessa, kemian teollisuudessa ja rakennusalalla henkilönsuojaus on välttämätöntä.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan työnantajalta edellytetään vastuuta henkilönsuojainten valinnasta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa myös antamaan työntekijälle suojaimen käyttöön opastusta ja ohjausta. Työterveyshuollon on annettava työnantajalle ja työntekijälle neuvontaa työpaikalla esiintyvistä terveyshaitoista ja vaaroista. Lisäksi on annettava ohjausta myös niiltä suojautumiseen.

– Henkilönsuojainten valinnan tulee perustua työpaikan riskiarviointiin, joka työnantajan olisi hyvä tehdä yhteistyössä työntekijän kanssa, kertoo asiantuntija Susanna Mäki.

Jos työnantajan oma ammattitaito ei riitä arvioimaan haitalle tai vaaralle altistumista, hän voi käyttää asiantuntijoiden apua, kuten työympäristön altisteiden mittaamista tai vaadittavan suojautumistason arviointia varten.

Isoissa organisaatioissa riskinarviointi tehdään työterveyshuollon, työsuojelun, esimiesten ja työntekijän yhteistyönä. Työterveyshuolto tekee valtioneuvoston asetuksen mukaisen työpaikkaselvityksen, jossa arvioidaan työpaikan haitat ja vaarat. Vasta sitten Mäen mukaan päästään varsinaiseen suojainten valintaan, jossa on huomioitava niitä koskevat lait ja asetukset sekä työalakohtaiset säädökset.

 

Kunnolliset henkilönsuojaimet läpäisevät tiukat vaatimukset

Tuotevalmistajien on tyyppihyvä­ksyttävä henkilönsuojaimet. Tuotteissa on Mäen mukaan oltava näkyvissä tyyppikohtainen standardin tunnuskuva ja suojaustaso. Standardien mukaisten henkilönsuojainten mukana on oltava myös käyttöohje, johon työntekijän on saatava tutustua ennen käyttöönottoa.

– Valmistajan on varmistuttava, että tuote täyttää EY-tyyppitarkastuksen kriteerit. Näin tuote vakuutetaan vastaamaan niitä vaatimuksia ja ominaisuuksia, joita siinä on kuvattu, selventää Mäki.

– Esimerkiksi turva- ja suojajalkineissa on varvassuojus, työjalkineet täyttävät standardin perusvaatimukset. Turva-, suoja- tai työjalkineet valitaan sen mukaan, mitä suojausominaisuuksia tarvitaan työpaikan vaaran mukaan tai minkälaisessa työssä niitä käytetään, kertoo Mäki.

– Niissä voi olla varvassuojaus, suojaus naulaan astumisen varalta tai ne voivat olla valmistettu tiettyä käyttöä varten, kuten moottorisahaukseen, palotorjuntaan tai kemikaaleilta suojaaviksi.
Turva-, suoja- ja työjalkineet voivat estää työntekijää myös muun muassa liukastumiselta tai kaatumiselta. Varastotyössä altistutaan esimerkiksi painavien esineiden putoamiselle, jolloin turvakengältä vaaditaan jalkapöydän suojausta ja varvassuojusta estämään putoamisen aiheuttama tapaturma jalkaan.

– Henkilösuojaimet vaativat usein kunnossapitoa ja huoltoa. Esimerkiksi hengityssuojaimia on säilytettävä työskentelytilan ulkopuolella valmistajan toimittamissa säilytyspusseissa, jolloin niiden sisäpintaan ja suodattimiin ei kulkeudu pölyä tai kemikaaleja, muistuttaa Mäki.