Huonoja päätöksiä ei tehdä tahallaan, vaan ne johtuvat osaamattomuudesta ja kokemattomuudesta. Jos ohjelmistoprojekteja ostetaan kerran vuodessa tai kerran viidessä vuodessa, ei tarvittavaa kokemusta pääse kertymään.

Yleinen virhe on määritellä projekti viimeistä pilkkua ja väriä myöden. Määrittelyyn käytetään paljon aikaa ja rahaa, mutta kun projekti kilpailutuksen jälkeen pääsee viimein alkamaan, on tarve ja maailma ympärillä muuttunut. Mutta koska projekti on kilpailutettu ja toimittaja valittu, ei projektia voi enää peruakaan, sanoo Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Projekteissa tapahtuu aina oppimista – tai jos ei opita mitään, projekti on epäonnistunut. Projektiin on rakennettava sisään valmius muutosten hallintaan ja saadun kokemuksen, palautteen ja testitulosten mukaan muutetaan budjettia, aikataulua ja/tai tekniikkaa. Tavoite harvemmin vaihtuu projektin kuluessa.

Kuka projektin omistaa?

Projektin omistajan tulisi aina olla liiketoimintayksikkö, ei it-osasto. Määrittelyjen tulee tukea yrityksen tavoitteita, teknologian valinta ei ole merkityksellistä projektin onnistumisen kannalta.

- Olennainen kysymys on se, missä vaiheessa otetaan asiantuntijat ja toimittajat mukaan projektin suunnitteluun. On olemassa suora korrelaatio siihen, että mitä aikaisemmin potentiaaliset toteuttajat otetaan mukaan, sitä suurempi on projektin todennäköisyys onnistua. Julkisissa hankinnoissa neuvottelumenettelyllä saadaan useimmiten parempia tuloksia kuin avoimella menettelyllä, vaikka hankintamenettelynä se on monien mielestä työläämpi toteuttaa, vertailee Rasmus Roiha.
Tulevaisuudessa valmiit pilvipalvelut voivat vähentää yritysten sisäisiä ohjelmistoprojekteja.