Työterveyshuoltoa määrittää työterveyslaki ja sen runkona toimii työpaikkaselvitys. Työterveyshuoltosuunnitelma räätälöidään yritykselle työpaikkakäynnin yhteydessä. Työntekijöiden osallistuminen työterveyshuoltoon, kuten terveystarkastuksiin, on pääosin vapaaehtoista.

– Työterveydenhuolto ei voi yksin luoda kaikkea hyvinvointia. Työhyvinvointi laajemmin ymmärrettynä lähteekin esimiestoiminnasta, Nieminen toteaa.

 Niemisen mukaan henkilöstöhallinnon pitäisi johtaa työhyvinvointia yhdessä linjajohdon kanssa.

– Esimiesten tulisi sitoutua työhyvinvointiin. Tähän tarvitaan vahvaa henkilöstöhallinnon osaamista. Työhyvinvointiohjelma pitää räätälöidä jokaiselle yritykselle erikseen. Turha hierarkia eri tahojen välillä olisi unohdettava ja luotava tasaveroinen keskustelusuhde eri osapuolten välille, sanoo Nieminen.

 

Työntekijäkin on vastuussa työhyvinvoinnista

– Työntekijän vastuulla on kouluttautua, pitää huolta omasta ammattitaidostaan ja kohdella kollegoita ja esimiestään kuten haluaisi itseään kohdeltavan. Jokaisella on vastuu omasta terveydestään, sitä ei voi ulkoistaa, Nieminen toteaa.

Hyvinvoivassa työyhteisössä kaikki otetaan peliin mukaan rakentamaan sellaista kulttuuria, jossa viihdytään. Tämä edellyttää tiettyjen perusasioiden toimimista.

– Olisi tärkeää, että uudelle työntekijälle kerrottaisiin talon HR-politiikka ja kysyttäisiin, sitoutuuko hän siihen. Hänen tulisi myös osallistua työhöntulotarkastukseen. Näin varmistutaan siitä, että terveys riittää annettuihin tehtäviin. Yhteyden omaan esimieheen tulisi alusta saakka olla suora. Esimies-alais -keskustelut järjestettäisiin kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Myös kolmikantaneuvotteluista, joihin osallistuvat esimies, alainen ja työterveys on erittäin hyviä kokemuksia. Työterveydessä tulisi myös panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Työterveys voi olla yhteydessä esimerkiksi niihin työntekijöihin, joilla on tietyntyyppisiä, toistuvia poissaoloja, sanoo Nieminen.

 

Kuntoutuksella takaisin työelämään

Niemisen mukaan Suomessa on nähtävissä tilanne, jossa työkyvyttömyyseläkkeelle pyritään myös sosiaalisista syistä.

– Meidän kaikkien on panostettava, jos haluamme viedä ”Suomi Oy:tä” eteenpäin. Jotta yhteiskunta jaksaisi kantaa taakkansa, on työkykyisten pysyttävä töissä mahdollisimman pitkään. Työeläkevakuutusyhtiöillä on mielestäni moraalinen vastuu siitä, että myös iäkkäämpiä, irtisanottuja tai irtisanoutuneita kuntoutettaisiin takaisin työelämään. On myös lääkärin vastuulla sanoa potilaalle, jos työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset eivät täyty, Nieminen sanoo.

– Suomen kilpailuetu vaatii sitä, että osaamme tehdä yhteistyötä myös työhyvinvointiin liittyen. Toimiva työhyvinvointi tuo mukanaan lisäarvoa ja tuottavuutta, Nieminen summaa.

 

Työnantajan tulee puuttua alkoholin riskikäyttöön

  1. Päihtyneenä tai krapulassa työskentely on työturvallisuus­kysymys.
  2. Päihdehaittoihin, kuten krapulassa työskentelyyn, puuttuminen on esimiehen velvollisuus.
  3. Keskustelemalla päihdehaitoista työnantaja osoittaa huolta ja välittämistä.
  4. Hoitoon ohjaaminen onnistuu yleensä ja tulokset ovat hyviä.
  5. Työpaikalla tulee olla päihteiden käyttöön liittyen säännöt ja päihdeohjelma.