Osaajista kannattaa pitää kiinni, ja perheystävällinen työpaikka on myös rekrytointivaltti.  

− Viime aikoina on uutisoitu, että syntyvyys on Suomessa alimmillaan sitten 1800-luvun nälkävuosien. Yhdeksi syyksi on nähty lapsiperhearjen ja työnteon haastava yhtälö. On tehokkuus- ja tulospaineita ja uupumista. Sen sijaan, että vanhempia syyllistetään, perheystävällisyys kannattaa nähdä työantajan etuna ja vastuullisuuden osoituksena. Hektisin lapsiperheaika kestää yleensä rajallisen ajan, etenkin jos katsotaan koko työuran pituutta, erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta kertoo.  

– Työntekoon voi vaikuttaa muukin kuin pienten lasten hoitovastuu, alakoululaisten tai murrosikäisten vanhemmuus. Moni kantaa hoivavastuuta ikääntyneistä sukulaisistaan, Kokko toteaa.

Pienillä konkreettisilla keinoilla voidaan rakentaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävää arkea.

– Kokoukset on pääsääntöisesti hyvä sijoittaa ydintyöajalle eli 10-15 välille. Asiantuntijatyössä työaika ja paikka ovat usein valittavissa melko joustavasti. Hyvä työvuorosuunnittelu auttaa perinteisemmissä paikkaan sidotuissa töissä. Uuden teknologian avulla myös asiakaspalvelutehtäviä tai vastaanottotyötä pystytään nykyisin toteuttamaan osin etänä. Asiakastapaamisten valmistelu- ja jälkityöt voi hyvin hoitaa kotona.

Kokko toteaa, että yksittäiset pomppulinnapäivät eivät riitä, vaan olennaista on riittävä resursointi, pelisäännöt ja tasapuolinen kohtelu. Työntekijälle ei saisi tulla ristiriitaa, että kaikki kaatuu töissä, jos lapsi sairastaa.

− Myös rekrytoinneissa on hyvä valaista riittävästi, kuinka paljon esimerkiksi matkustelua työhön kuuluu. Ei silti voida olettaa, etteikö perheellinen voisi tehdä myös iltatöitä. Perhetilanteet ovat erilaisia.   

– Työn iloa kannattaa vaalia joustavuudella − silti voidaan pitää kiinni tehokkuudesta. Motivoituneet työntekijät ovat yrityksen etu, ja he nostavat asiakastyytyväisyyttä, Kokko summaa.