Uudenlaisen työn vaatimat uudet kompetenssit haastavat väistämättä perinteiset käsityksemme organisaatioiden, ihmisten ja prosessien johtamisesta. Haastaminen ei kuitenkaan tarkoita kaiken muuttumista. Moni asia ihmisten välisestä ja organisaatioiden toiminnasta on enemmän tai vähemmän ajatonta.

Ajaton ohjenuora lienee, että kaiken johtamisen perusta on hyvä itsensä johtaminen. Jos et pysty itseäsi johtamaan, miten voit kuvitella johtavasi toisia? Itsensä johtamisessa tavoitteiden asettaminen on vaikeinta. Työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lopulta aika yksinkertaisia.

Suurin osa meistä ei ole asettanut itselleen tavoitteita riittävällä tarkkuudella, vaikka motivaatio kunnossa olisikin. On mahdotonta saavuttaa mitä haluaa, jos ei edes tiedä, mitä haluaa.  Kun tietää, mitä tavoittelee, tavoitteiden toteutumisesta tulee lähes automaattista. Alitajunta ja tiedostamattomat valinnat hoitavat valtaosan työstä. Tiedostaen ei tarvitse kuin säätää tapojaan ja suorittaa valittuja rutiineja. Tavoitteet saavuttaaksemme meidän on ohjelmoitava päivittäiset tapamme uudelleen toteuttamaan tavoitteet puolestamme. Tämä jättää tilaa luovuudelle ja uuden suunnittelulle.

Tämä sama pätee yleisellä tasolla myös organisaation johtamiseen: kaikkien organisaatiossa täytyy ymmärtää ja jakaa tavoitteet, jotta he pystyvät toimimaan mahdollisimman itseohjautuvasti organisaation työkaluina niiden saavuttamiseksi. Prosessien johtaminen tulee sitä helpommaksi, mitä paremmin operatiiviset valinnat on saanut delegoitua pois itseltään ja keskittyy lähinnä strategisiin valintoihin ja niiden kommunikoimiseen.

Ehkä suurin muutos työn murroksen myötä seuraa ihmisten johtamiseen. Työtehtävät muuttuvat yhä enemmän suorittavasta työstä asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Sen myötä työn merkityksellisyyden ja motivaation rooli suhteessa tuottavuuteen ja lopputulokseen kasvaa huomattavasti.

”Tee tänään suunnitelma siitä, mitä unelmiesi ja tavoitteidesi mahdollistaminen vaatii.”

Johtajan tärkein tehtävä onkin valita ympärilleen itseään parempia ihmisiä. Jokaisen ympärillä pitää olla vähintään jossakin organisaation ydinkompetenssissa itseään parempi. Mitä useammassa, sen parempi. Se vaatii modernilta johtajalta hyvää itsetuntoa. Johtajan toiseksi tärkein tehtävä on huolehtia, että ihmiset ympärillä jakavat samat päämäärät ja yhteisen käsityksen strategiasta niiden saavuttamiseksi. Nykymaailmassa se ei onnistu sanelemalla, vaan yhteistyöllä.

Sen jälkeen pitää uskaltaa antaa ihmisten toteuttaa tehtäväänsä mahdollisimman itsenäisesti jakamalla ja antamalla vastuuta mahdollisimman paljon. Tulevaisuuden johtajan tärkein arkinen tehtävä onkin ennen kaikkea toimia alaistensa tukena kolmen m:n menetelmällä: mentoroi, motivoi, monitoroi. Mentorointi on ohjaamista itsensä johtamisen tavoitteiden ja työkalujen löytämiseksi, motivointi on merkityksellisyyden ja sitä kautta sisäisen palon löytämistä tekemiseen ja monitorointi säännöllistä seurantaa ja raportointia asetettujen tavoitteiden etenemisestä yhdessä sovitusti.

Uuden työn ja johtamisen ajattelu vaatii organisaatiokaavion kääntämistä ylösalaisin: organisaation suurin johtaja ei olekaan pyramidin huipulla, vaan käännetyn pyramidin pohjalla. Johtaja on alaistensa palvelija, auttamassa heitä onnistumaan ja menestymään – mitä suurempi johtaja, sitä suurempi palvelija. Uuden johtamisen auktoriteetti ei tule direktio-oikeudesta. Sen sijaan auktoriteetti syntyy vastuun kantamisesta. Moderni johtaja kantaa vastuun alaistensa virheistä. Kun jokainen organisaatiossa tämän tuntee ja tiedostaa, se legitimoi johtajuuden: jos hän kantaa vastuun, hänellä on luonnollisesti sanansa sanottavanaan yhteisestä tekemisestämme.

Lopulta kaikki palaa itsensä johtamiseen ja sen monistamiseen organisaatioon. Tee itsellesi palvelus: tee tänään suunnitelma siitä, mitä unelmiesi ja tavoitteidesi mahdollistaminen vaatii. Tarkenna tavoitteita ja suunnitelmia säännöllisesti. Itsensä johtaminen on itsensä kehittämistä ja vastuun ottamista tavoitteistaan, ja niiden jokapäiväistä toteuttamista tavoilla ja työkaluilla. Siinä noin lyhyesti menestyksen resepti.

Kirjoittaja Juho Romakkaniemi on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.