Metsävarat tarjoavat Suomelle hyvät edellytykset ratsastaa näillä globaaleilla megatrendeillä, jos vaan uskallamme uudistaa talouttamme.

Yhteiskunta digitalisoituu, robotit valtaavat tehtaat ja tuotteet muuttuvat palveluiksi. Viime vuosikymmeninä maataloudesta teollisuustalouksiksi kehittyneet valtiot ovat jälleen uuden murroksen edessä. Emmekä ole yksin. Aasian kehittyvät taloudet, erityisesti Kiina, ovat vahvasti kirineet länsimaita ja osittain jopa ohittaneetkin.

Fossiilisiin luonnonvaroihin pohjautuva kertakäyttöyhteiskunta ei toimi enää reseptinä kansallisen vaurauden kasvattamiseen. Viimeaikaiset öljyn ja raaka-aineiden alhaiset hinnat eivät ole riittäneet nostamaan globaalia taloutta merkittävään kasvuun. Maailman BKT:n kasvu ylsi viime vuonna 2,4 prosenttiin Maailmanpankin arvioiden ja 3,1 prosenttiin IMF:n arvioiden mukaan. Trendi on ollut laskeva ja lähivuosien ennusteitakin lasketaan tasaisesti. 1960–70 -lukujen yli viiden prosentin talouskasvuluvuista eivät Maailmanpankki ja IMF enää edes unelmoi.

Visioita tulevaisuuden taloudesta kuitenkin on. Niihin on tartuttava, mikäli haluamme muuttaa globaalin talouden suuntaa. Kiertotalous, joka sisältää myös käsitteen biotaloudesta, tähtää irtikytkentään talouden ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Kiertotaloudessa luonnonvaroista saatava taloudellinen hyöty ja lisäarvo maksimoidaan esimerkiksi pidentämällä tuotteiden elinkaaria ja rakentamalla palvelukonsepteja tuotteiden ympärille. Jatkossa on myös järkevämpää ostaa palveluita tuotteiden sijaan.

Resurssiviisaaseen toimintaan on kannustettu ennenkin. Sotien aikaisessa niukkuudessa eläneet sukupolvet joutuivat erityisesti pohtimaan miten tavaroista saadaan kaikki hyöty irti. Muutaman holtittomamman vuosikymmenen jälkeen palataan nyt taas juurille pohtimaan, miten säästää luonnonvaroja. Nyt sota on globaali ja omaa tuhlaavaa käyttäytymistämme vastaan. Apuun ovat saapuneet uudet digitaaliset alustat.

Biotalous on suomalaisille tuttua. Erityisesti metsäteollisuuden rooli Suomen teollistumisen historiassa on merkittävä. Muutaman vuoden hiljaisen tauon jälkeen uudet investointisuunnitelmat valavat uutta toivoa biotalouteen. Metsäalan rooli Suomen talouden kääntämisessä voi olla keskeinen: sellusta ja paperista saatavaa tuote- ja palveluvalikoimaa voi laajentaa. Ala voi tarjota pitkälle jalostettuja tuotteita ja palveluja, kuten uusia biomateriaaleja ja hyvinvointipalveluja. Liiketoiminnan ei kannata rajoittua vain bulkki- tai energiatuotteiden valmistamiseen, vaan metsiemme täyden hyödyn valjastamiseksi metsäteollisuuteen on yhdistettävä palveluliiketoimintaa.

Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi tulevaisuuden kiertotalouden muodostavan Euroopan taloudelle vuosittain jopa 1800 miljardin euron potentiaaliset hyödyt vuoteen 2030 mennessä. BKT:n kasvuun se voisi lisätä seitsemän prosenttiyksikköä. Biopohjaisten tuotteiden merkitys korostuu, kun fossiilisia tuotteita poistuu markkinoilta ilmastonmuutoksen torjunnan seurauksena.

Suomella on erinomaiset edellytykset olla kierto- ja biotalouden kärkimaa. Siihen tarvitaan kuitenkin asennemuutosta ja tilaisuuteen tarttumista. Luova tuho vaatii kykyä luopua vanhasta, jotta uutta parempaa voi syntyä tilalle.