Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas lisää puun käyttöä vuosittain valtakunnallisesti noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä, josta valtaosa on havukuitupuuta. Biomassan saatavuuden varmistaminen uusien investointien tarpeisiin on edellytys metsäalan kasvulle.

Puuston vuotuinen kasvu on noin 104 miljoonaa kuutiometriä, mistä noin 101 miljoonaa kuutiometriä on teollisuuden käytettävissä. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on lähes 73 miljoonaa kuutiometriä teollista ainespuuta vuodessa. Hakkuut vuonna 2014 olivat 56 miljoonaa kuutiometriä.

Hallituksen tavoitteena oleva puun käytön lisääminen 15 miljoonalla kuutiometrillä on mahdollinen.

Vuosina 2011–2013 Suomen metsäteollisuus on käyttänyt tukki- ja kuitupuuta keskimäärin 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta kotimaisen puun osuus on ollut 54 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2014 Suomessa teollisuuden käyttöön korjattiin tukki- ja kuitupuuta 56 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi Suomeen tuotiin puuta yhteensä 10,2 miljoonaa kuutiometriä, mistä 80 % tuli Venäjältä.

Teollisen ainespuun lisäksi metsistämme voitaisiin kestävästi korjata energiapuuta noin 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuun kertymä on voimakkaasti sidoksissa ainespuuhakkuiden määrään, sillä 15 miljoonaa kuutiometriä energiapuusta tulee ainespuuhakkuiden hakkuutähteistä ja kannoista.

Koska valtaosa Suomen metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin, kotimaan raakapuumarkkinat ovat riippuvaisia vientituotteiden kansainvälisestä kysynnästä ja hinnoista. Raakapuun hintaan vaikuttaa myös tuontipuun määrä ja hinta.

Kasvava tuotantokapasiteetti lisää raaka-aineen kysyntää, mikä helposti aiheuttaa kasvavia hintapaineita etenkin kuitupuulle. Sekä metsäomistajien että teollisuuden näkökulmasta vakaat ja ennustettavat puumarkkinat niin määrien kuin hinnan suhteen olisivat paras ratkaisu.

Sellutehdasinvestointien takana on maailman modernein tuotantoteknologia ja tehokas selluntuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen. Kyseessä ovat maailman ensimmäiset uuden sukupolven biotuotetehtaat. Sellutehtaissa noin puolet käytetystä puuraaka-aineesta päätyy selluksi.

Biotuotetehtaassa puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti. Biotuotetehtaan liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppanuusverkostoon, jossa uusien tuotteiden jalostaminen on arvoketjun eri osaajien yhteistyötä.

Uudet tuotantolaitokset tuottavat korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta.

Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tuotekaasu, rikkihappo, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu. Biotuotetehtaat on suunniteltu alusta lähtien niin, että ne mahdollistavat laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

Uuden kehittämisessä keskeistä on osaamisten yhdistäminen. Yhteistyö kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuuden kanssa tulee lisääntymään. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden mahdollisuudet eivät muutu todeksi.