Kohdassa ”Arvot ja etiikka” muistutetaan, että kirkkohallituksen strategiassa määritellyt arvot – pyhän kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus - ohjaavat myös eläkerahastoa. Lopussa viitataan Matteuksen evankeliumin ”kultaiseen sääntöön”, joka kehottaa asettumaan toisen ihmisen asemaan.

Kuinka nämä arvot ja suuntaviivat sopivat yhteen sijoitusten tuotto-odotusten kanssa?

"Vastuullisuuteen sitoutuneet rahastot ovat tuottovertailussa parasta luokkaa."

– Kirkon arvot ja suuntaviivat ohjaavat toimintaamme. On yhtiöitä, joihin emme sijoita. Emme silti koe joutuvamme tinkimään tuotoista. Tavoitteena on turvata eläkkeet. Sijoitusten tuotto on ollut pitkällä aikavälillä yli kahdeksan prosenttia. Olisiko se ollut parempaa, jos olisimme toimineet vähemmän vastuullisesti - siihen on vaikeaa vastata. Se on koko alan vaikea kysymys. Joka tapauksessa, vastuullisuuteen sitoutuneet rahastot ovat tuottovertailussa parasta luokkaa, toteaa Kirkon eläkerahaston (KER) sijoitusjohtaja Ira van der Pals.

Van der Palsin nelihenkisen tiimin sidosryhmänä ovat kirkon työntekijät ja eläkeläiset, liki 49 000 henkeä. KER on sijoitusorganisaatio, joka saa varansa kirkon työntekijöiden eläkemaksuista ja sijoitustoiminnan tuotoista. Seurakunnat ovat taloudellisesti itsenäisiä ja hoitavat omaa sijoitustoimintaansa.

Paikallaan on myös toinen tarkennus. Kirkon eläkerahastoa ei ole kiinnitetty yksilökohtaisiin eläkevastuisiin, vaan se toimii puskurirahastona eli rahastolle ei synny yksilöllisesti katettavia eläkevastuita kuten TyEL-eläkejärjestelmässä. KER:llä ei myöskään ole vakavaraisuutta koskevia määräyksiä. Asema on vastaava kuin kuntien Kevan ja Valtion eläkerahaston. Näin ollen kirkon eläkerahastolla voi olla isompi osakepaino, millä on tietenkin vaikutusta tuottoon.

 

Normit ulottuvat prosesseihin

Kuten alan suuret toimijat, KER perustaa vastuullisen sijoitustoimintansa ympäristöarvoihin, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan. Periaatteet tunnetaan lyhenteellä ESG. Kivijalkana ovat myös kansainvälisen elimen PRI:n (The Principles For Responsible Investment) kuusi suositusta, joilla ESG-normitusta sovelletaan käytäntöön.

Mutta tämä ei riitä. Vastuullisuusperiaatteiden noudattaminen on paitsi edellytys yhteistyön alkamiselle niin myös sen jatkumiselle.

– Ne ovat minivaatimuksia, joita kumppaneilta vaadimme. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoitus on alku. Oleellista on viedä asiat prosesseihin sekä todentaa ne. Tapaamme suurimpien omistuksiemme salkunhoitajia kerran kvartaalissa ja käymme asiat läpi. Osake- ja korkopuolen varainhoitajille tehdään vuosikysely, jolla seurataan ESG-periaatteiden noudattamista ja edistymistä. Ja ulkopuolinen taho käy kahdesti vuodessa läpi omistuksemme, van der Pals selventää.

Ongelmat sijoituskohteina olleissa yhtiöissä laukaisevat dialogin, jolla epäkohdat pyritään oikaisemaan. Ennakoivana eleenä ja hyvien käytäntöjen levittämisenä voinee pitää uusia, eri teemoista järjestettäviä vastuullisuuskeskusteluja, joihin osallistuu useita sijoittajia.

Pieni ja ketterä voi olla edelläkävijä. Tästä esimerkkinä Kirkon eläkerahasto on painottanut sijoituksissa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Ilmastonmuutosstrategia hyväksyttiin KER:n johtokunnassa viime joulukuussa.

- Olemme allekirjoittajana myös Carbon Disclosure Projectissa, joka kannustaa yhtiöitä huomioimaan ilmastonmuutosta toiminnassaan ja raportoimaan siitä. Se on aktiivista vaikuttamista, Ira van der Pals summaa.