aIGO-pilottihankkeessa mukana ovat Espoon, Vantaan ja Hämeenlinnan kaupungit, korkeakouluja sekä useita yrityksiä kuten Sensible 4, Hybria, EIKU Design, Kyyti ja GIM. aIGO saa vajaa puolet rahoituksestaan Uudenmaan liiton hallinnoimana AIKO-rahoituksena. AIKO on hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva kasvusopimus valtion ja Suomen kasvukäytävän kuntien ja maakuntien kesken.
Suomen Kasvukäytävä –verkostossa on mukana 20 kaupunkia/kuntaa, neljä kauppakamaria sekä tiiviissä yhteistyössä neljä ministeriötä.

Lisätietoja:
suomenkasvukaytava.fi

aIGO – Asemanseutujen joukkoliikenteen kehittäminen ympärivuotisella automaatiolla -pilottihankkeessa kehitellään suomalaista automaatiobussin prototyyppiä, eli robottibussia, täydentämään asemaseutujen liikkuvuutta kaupungeissa.

Robottibussit kulkevat ilman ihmiskuskia. Niitä ohjaa etänä ihminen, joka voi yhdellä kerralla operoida useampaa bussia. Automaattisella bussiliikenteellä voidaan tihentää vuorovälejä hiljaisilla alueilla ja samalla nostaa palvelutasoa, muttei kustannuksia.

– Kehitteillä oleva bussi tulee olemaan ensimmäinen laatuaan maailmassa, koska se tulee olemaan ympärivuotisesti käytettävissä, kertoo Sensible4 Oy:n toimitusjohtaja Harri Santamala.

Sensible4 Oy on mukana hankkeessa kehittämässä automaattiajamisen järjestelmää, jonka myötä robottibussit saataisiin osaksi julkista ja yhteiskäyttöliikennettä.

Hankkeessa mukana olevat Espoon, Vantaan ja Hämeenlinnan kaupungit pitävät bussien talviajettavuutta keskeisenä.

– Kokemusta on siitä, että teknologia toimii kesällä. Mutta että se toimisi myös lumella, liukkaalla ja räntäkelillä. Se kiinnostaa – varsinkin, kun kehitetään ensimmäistä kotimaista robottibussia, miettii Vantaan kaupungin projektijohtaja Gilbert Koskela.

– Haemme monimuotoisuutta liikenteeseen. Strateginen tavoitteemme on pudottaa hiilidioksidipäästöjä. Mikäli julkinen liikenne sähköistyisi, ihmiset luopuisivat omista ajoneuvoista, joita täällä käytetään paljon liittymäliikenteessä, Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä lisää.

 

Nyt luodaan pohja tulevaisuuden liikenteelle

Puolitoistavuotisessa hankkeessa pilotointi on tärkeässä roolissa. Pilotteihin osallistetaan käyttäjät, joilta kerätään kokemustietoa, jonka pohjalta liikennöintimallit konseptoidaan asemaseuduille sopiviksi.

Pienempien autojen testaukset ovat alkaneet maaliskuussa Kivistössä. Bussit tulevat vuodenvaihteessa.

Pilottitoiminta rakentuu julkisen ja yksityisen sektorin sekä yliopistojen kumppanuuteen. Yritykset kehittävät automaattibussia ja sen operointia, yliopistot ja kunnat toteuttavat hankkeen selvitysosion ja pilottialueiden joukkoliikennesuunnittelun sekä käyttäjätutkimuksen. Hankkeen aikana luodaan myös 3D-karttapohjaa tietyistä valituista alueista ja liikennesäännöt digitaalisena automaattiautoille.

– Teknologiassa mennään koko ajan eteenpäin. Tällä hetkellä kaduista on vähän digitaalista tietoa, tulevaisuudessa toivottavasti tiedetään, jos kadulla on työmaa tai lumikasa, joka vaikuttaa automaatioliikenteeseen, Gilbert Koskela sanoo.

– Hankkeessa luomme tulevaisuutta varten teknologisen pohjan, jotta automaattiliikennevälineet voivat liikkua. Tulevaisuudessa robottibusseilla on suurempi merkitys liikenteen seassa, alkuvaiheessa älykkään pohjan luominen liikennejärjestelmälle on merkittävintä, toteaa Espoon kaupungin kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala.

– Nyt kartoitamme infraa ja miten kaupungin tulee varautua tulevaan muutokseen. Loikkaus automaatioliikenteeseen ei ole enää kovin iso. Maantiellä tavallista henkilöautoa voi jo ajaa lähinnä valvomalla laitetta, Markku Rimpelä pohtii.

Aluksi robottibussit opetetaan reiteilleen kulkemaan muun liikenteen joukossa. Kartoitusajoilla nähdään, kuinka robottiauto osaa liikkua alueella, miten se tunnistaa ympäristön ja lukee liikennesääntöjä. Kun robottibussi osaa kulkea reitillään, alkaa matkustajien kuljetus ja matkustajakokemusten kerääminen. Tästä on vielä pitkä matka edessä ennen kuin robottibussit palvelevat oikeasti Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmää.

Älybussien pilotointien tuloksena voi Suomeen syntyä myös uutta merkittävää globaalia liiketoimintaa.

– Kiinnostusta on jo ilmoilla, Harri Santamala toteaa.

–  Pitkässä juoksussa odotan, että automaatioliikenteellä on merkittävä rooli liikkumisratkaisuissa Suomessa. Suomi voi olla automaatioliikenteen osalta kasvualusta, jatkaa Pasi Laitala.

Lisätietoa:

sensible4.fi