Talouskasvun seurauksena osaavan työvoiman kysyntä on suurempaa kuin saatavuus kaikkialla Suomessa.
Yritysten kasvua jarruttavaa työvoimapulaa ratkotaan muun muassa koulutuksen rakenneuudistuksilla, rekrytointipalveluilla, kansainvälisen työvoiman liikkuvuutta edistämällä ja suomalaista työnantajamielikuvaa kehittämällä.
Hallitusneuvos Tiina Korhonen Työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osastolta kertoo viime vuosien talouden ja työllisyyden positiivisen kehityksen johtaneen tilanteeseen, jossa työvoiman saatavuus on nousemassa suomalaisyritysten kasvun esteeksi.
– Jopa 40 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista on kokenut osaajien löytymisen avoinna oleviin työtehtäviin haasteellisena. Tilanne on korostunut viimeisen kahden vuoden aikana, Korhonen sanoo.
Ratkaisukeinot työvoiman saatavuuden parantamiseen ovat monimuotoiset.
– Tilannetta onkin lähdetty ratkomaan useammasta suunnasta. Työmarkkinoiden tarpeet ovat muuttuneet, ja näihin vastaaminen edellyttää muutoksia myös tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa. Hallitus on käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia rakenne- ja rahoitusuudistuksia ja markkinoiden tarpeita vastaavien osaajien kouluttamiseksi on tehty isojakin panostuksia, Korhonen kertoo.
– Samanaikaisesti työvoimapulan kanssa meillä on kuitenkin myös paljon työttömiä osaajia, joiden tunnistamista ja työnantajien kanssa kohtaamista on edistettävä. Tähän liittyen on jo nyt paljon aluekohtaisia hankkeita meneillään. Lisäksi on tärkeää huomioida muun muassa työkykyasiat ja sosiaaliturvan kannustavuus, Korhonen jatkaa.
Kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, osaajilla on varaa mistä valita.
– Tällöin työnantajamielikuvan merkitys korostuu. Työpaikan valinnassa nuorille on tärkeää, millainen toimintakulttuuri organisaatiossa on ja miten yritys tukee työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamista. Tähän liittyen on käynnissä Työelämä 2020 -hanke, jolla pyritään kehittämään työelämän laatua, Korhonen sanoo.
– Työnantajamielikuvan lisäksi kaupunkimielikuva ja kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa myös maabrändi vaikuttavat työnhakijoiden päätöksiin, Korhonen jatkaa.
Kasvua kansainvälisistä osaajista
Kansainvälisillä työmarkkinoilla on osaajia, joita Suomi tarvitsee. Huippuosaajien rekrytointi kotimaahan edellyttää yhteistyötä valtion, kaupunkien ja yritysten kesken.
– Työlupa-asioiden pullonkaulat on poistettava, tänne tulemisesta on tehtävä helppoa. Tietoa työmahdollisuuksista ja suomalaisesta työelämästä sekä arjesta on oltava kootusti saatavilla kansainvälisille työnhakijoille, Korhonen listaa.
– Samalla on muistettava, että työnhakijan lisäksi myös perheen on löydettävä paikkansa Suomessa. Asumisen on järjestyttävä, puolisolle löydyttävä töitä ja vieraskielisten lasten voitava käydä päiväkodissa ja koulussa, hallitusneuvos jatkaa.
Kansainvälisen työvoiman liikkuvuutta edistetään muun muassa eurooppalaisen työnvälitysverkoston EURES:n avulla. Talent Boost -ohjelmassa kannustetaan kaupunkiseutuja kokoamaan kansainvälisiin osaajiin liittyvät toimijat yhteen ja vahvistamaan monialaista yhteistyötä kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja kanavoimisessa yrityksiin.
– Työvoimapulasta kärsiville tietyn alan yrityksille pyritään yhteistyössä kaupunkien, Business Finlandin ja TE-hallinnon kanssa löytämään työvoimaa myös rajojen ulkopuolelta, Korhonen kertoo.
Tiesitkö, että vaikka työpäivien maltillinen pituus, palkalliset sairauslomapäivät ja pitkät lomat ovat meille itsestään selvyyksiä, mutta kansainvälisillä markkinoilla ällistyttäviä etuuksia.