Poliisin resurssien väheneminen näkyy voimakkaimmin maaseudulla ja haja-asutusalueilla, joilta tuleviin palvelupyyntöihin vastataan suurella viiveellä. Monesti asiat pyritään selvittämään puhelimitse, sillä paikan päällä ei ole mahdollista käydä.

Vanhempi rikoskonstaapeli Tomi Sevander on tilanteesta huolissaan. Hän sanoo poliisien määrän putoavan lähivuosina suurten ikäluokkien eläköitymisten myötä entisestään. Edes koulutus ei korjaa tilannetta, sillä nykyinen, AMK-pohjainen poliisikoulutus ei kiinnosta nuoria riittävästi, eikä kriteerit täyttäviä hakijoita ole tarpeeksi. Edellisen, 90-luvun laman jälkeen poliisikoulutuksen houkuttimina olivat hyvät sosiaaliset edut ja lupaus varmasta työpaikasta. Nyt ei ole edes lupausta.

- Jos tilannetta ei saada korjattua, odotettavissa on raju palvelutason lasku. Se saattaa vääristää tilastoja, sillä pahimmillaan ihmiset eivät enää viitsi ilmoittaa lievemmistä rikoksista, joiden selvittämiseen poliisilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia.

 

Laaja ja haastava tehtäväkenttä

Tomi Sevanderin mukaan nykyisin poliisin resursseja tarvitaan yhä laajemmalla sektorilla. Verkossa tapahtuvat rikokset lisääntyvät samoin kuin monikulttuurisen väestönosan tuomat haasteet.

– Rikosten selvittäminen ja näytön hankkiminen ovat muuttuneet entistä haastavimmiksi. Se näkyy prosessin hitautena koko ketjussa, jossa ovat poliisi, syyttäjälaitos ja tuomioistuin. Riittämättömät resurssit hidastavat prosessia entisestään.

Sevander toivoo päättäjien havahtuvan pikaisesti kiperään tilanteeseen.

– Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että jotkut kansalaiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Onko meillä todellakin varaa odotella siihen asti?