Laitteiden avulla ympäristöstä saadaan nopeasti ja laajasti ihmisaistien ulottumattomissa olevaa tietoa, joka voidaan analysoida tehokkaasti älylaitteiden avulla. Tieto uhkaavasta tilanteesta tulee nopeasti, jolloin ihminen tai laite voi reagoida siihen ajoissa.

Turvallisuutta uhkaavat asiat ovat usein varsin arkisia. Yli tuhat ihmistä vuodessa kuolee kaatumalla omassa kodissaan ja kymmeniä ihmisiä kuolee hukkumalla, paleltumalla tai tukehtumalla ruokaansa. Vaatteisiin kiinnitetyt sensorit, jotka tarkkailevat ihmisten elintoimintoja, ovat yksi keino ehkäistä onnettomuuksia.

– Laitteet voivat havaita, että puurokattila on hellalla, mutta ihminen nukkuu. Silloin ihminen herätetään tai järjestelmä napsauttaa hellan pois päältä, professori Jouni Kivistö-Rahnasto Tampereen Teknillisestä Yliopistosta kuvailee.

Toinen esimerkki on autoissa yleistyvät ajonohjauslaitteet.

”Kuka tahansa voi ostaa valvontakameran, mutta ymmärrys siitä, millaisin kohteisiin niitä voi asentaa, voi olla kuluttajilla ohutta.”

– Ne pystyvät tunnistamaan sellaisia kiihtyvyyden suuntia, joita ihminen ei aisteillaan pysty tuntemaan. Myös tiedon käsittely on nopeampaa, jolloin auton ajohallintajärjestelmä pystyy tekemään tarvittavia korjauksia paljon ihmistä nopeammin, Kivistö-Rahnasto selvittää.

Tekninen kehitys synnyttää uhkia ja mahdollisuuksia

Edullinen ja kaikkialle leviävä anturointi ja sensorointi, IoT, mobiililaitteet ja käyttöliittymät sekä kaiken verkottuminen ovat ilmiöitä, joita turva-alalla seurataan intensiivisesti.

– Turvallisuuden näkökulmasta nämä ovat ilmiöitä, jotka muodostavat kahdenlaisia näkökulmia. Miten me käytämme näitä turvallisuuden edistämiseen ja toisaalta, millaisia uhkia teknologian kehittämiseen liittyy. Nyt mennään vahvasti ominaisuuksien kehittäminen edellä ja pyritään rakentamaan ja hyödyntämään erilaisia mahdollisuuksia, mutta järjestelmän turvallisuuteen liittyvä osaaminen ei aina pysy perässä, Kivistö-Rahnasto toteaa.

 

Tekniikka kohtaa etiikan

Kivistö-Rahnaston mukaan turva-alan tulevaisuuden suuret kysymykset liittyvät etiikkaan. Millaisia yksityisyydensuojaan liittyviä kysymyksiä seuraa massadatan keräämisestä? Entä kenellä on vastuu, jos keinoäly tekee väärän johtopäätöksen ja aiheuttaa onnettomuuden?

Yksityisyydensuoja on tullut entistä tärkeämmäksi kysymykseksi, kun kamerat, lennokit ja kulunvalvontalaitteet ovat kaikkien saatavilla.

– Kuka tahansa voi ostaa valvontakameran, mutta ymmärrys siitä, millaisin kohteisiin niitä voi asentaa, voi olla kuluttajilla ohutta, Kivistö-Rahnasto toteaa.

Ongelmia voi syntyä myös siitä, että laitteen omistaja ei hallitse sen käyttöä ja kuvamateriaalia päätyy tahattomasti nettiin. Ammattikäytössä kamera- ja kulunvalvontateknologiaa hyödynnetään pääsääntöisesti lakia ja hyviä tapoja noudattaen ja nykyinen tekniikka on tehnyt siitä helpon ja edullisen tavan huolehtia turvallisuudesta.