Klassisen taiteen asiantuntija Joachim Borgström korostaa taiteen ekologisuutta ja esteettistä arvoa.

– Taide on siinä mielessä harvinainen sijoituskohde, että omistaja voi nauttia sijoituksestaan päivittäin. Vain harva sijoituskohde tarjoaa omistajalleen muutakin kuin rahallista arvonnousua. Taidesijoittaminen on myös kierrättämistä parhaimmillaan. Yhä edelleen koteihin haalitaan uutta tuotantoa ja halpamaissa tehtyjä tuotteita, vaikka yleisessä keskustelussa puhutaankin paljon ekologisuudesta ja kierrättämisestä, Borgström sanoo ja kannustaa laadukkaiden, kestävien ja ajattomien arvoesineiden pariin.

Tuottoisa taidesijoittaminen edellyttää taidemarkkinan tuntemusta.

Kannattavassa taidesijoittamisessa ostojen ja myyntien ajoitukset ovat ratkaisevassa roolissa.

– Ei riitä, että teoksen tuottanut taiteilija on nimekäs, vaan myös teoksen on oltava hyvä. Tekijän lisäksi teoksen arvoon vaikuttavat muun muassa teoksen laatu, taide-esineen kunto, materiaali ja valmistustekniikka. Kysyntä ja teoksen harvinaisuus nostavat taiteen arvoa, Borgström kuvailee taiteen arviointikriteerejä.

– Yhden taiteilijan suosion nousu ja kysynnän kasvu heijastuvat yleensä positiivisesti myös muihin saman aikakauden teoksiin. Taiteilijoiden tuntemus ja ymmärrys teoksista on avain kannattaviin sijoituksiin. Pelkän potentiaalisen tuoton puntaroimisen sijaan valitsisin kuitenkin sijoituskohteen sydämellä. Taidesijoitus on sisustuselementti, josta saa päivittäistä nautintoa useiksi vuosiksi, sijoitusarvo on lisäbonus, Borgström jatkaa.

 

Huutokaupasta kotiin arvoa kasvamaan

Kannattavassa taidesijoittamisessa ostojen ja myyntien ajoitukset ovat ratkaisevassa roolissa. Pikavoittojen tavoittelijalle taidesijoittaminen ei sovi.

– Sijoitusaika riippuu tuotto-odotuksesta, mutta yleensä teos kannattaa omistaa 5-10 vuotta tai kun taiteilijan teosten kysyntä on huipussaan, Borgström neuvoo.

Borgströmin mukaan hyvä sijoitus syntyy ostohetkellä.

– Kun halvalla ostaa, ennuste on hyvä. Huutokaupat ovat parhaita ostoskanavia kustannustehokkaan laatutaiteen hankkimiseen. Niihin tuodaan myytäväksi paljon kuolinpesiä, joista voi löytyä todellisia helmiä, taidespesialisti vinkkaa.

Borgström kehottaa laajentamaan katsetta myös kuvataiteen ulkopuolelle.

– Usein taidesijoittamisesta puhuttaessa ajatus suuntautuu kuvataiteeseen. Taide on kuitenkin paljon muutakin. Veistokset, taidelasi, vanhat hopeat, aidot matot ja vanhat korut ovat usein kuvataidetta järkevämpiä sijoituskohteita. Kuvataide on sijoituskohteena halvimmasta päästä, hienosta harvinaisesta lampusta saattaa saada kymmeniä tuhansia ja taidelasin hinta voi nousta pariin tuhanteen euroon, kun tunnetun taitelijan taulu saatetaan myydä satasilla, Borgström antaa esimerkkejä.