Työergonomian tavallisimpia puutteita ovat väärät työasennot, huonot nostotekniikat sekä liiallinen istuminen. Liikkumattomuuteen jokainen voi vaikuttaa vaihtelemalla asentoa ja nousemalla välillä jaloittelemaan. Pehkosen mukaan hyvä ergonomia on silti paljon muutakin kuin tuolien säätämistä.

– Ergonomiaa tulisi tarkastella kokonaisuutena sekä fyysisestä että kognitiivisesta näkökulmasta. Oikeiden työasentojen ja sopivien työvälineiden lisäksi tulisi huomioida erilaiset työprosessit ja työn henkinen kuormittavuus. Toimistotyössä sitä syntyy työn pirstaloitumisesta ja jatkuvista keskeytyksistä.

Pehkonen pitää säädettäviä työpisteitä yrityksille järkevänä satsauksena.

– Jos yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 350 euroa, laitteet maksavat itsensä nopeasti takaisin. Työergonomiaan tehdyt panostukset lisäävät työn sujuvuutta ja tuottavuutta, mikä näkyy niin taloudellisena tuloksena kuin työtyytyväisyytenäkin.

Myös kouluissa ergonomiaan kiinnitetään nykyään yhä enemmän huomiota. Liikkuva koulu -kampanjan pyrkimyksenä on monimuotoistaa opetustilanteita tuomalla niihin lisää osallistumista ja liikettä sekä vähemmän paikallaan istumista. Samalla tavoitteena on lisätä lasten liikkumista myös vapaa-ajalla. Hallituksen kärkihankkeelle on tarvetta, sillä liikunta-elinvaivoja, kuten niska- ja hartiakipuja on yhä enemmän jo teini-ikäisillä.