Optimaalisella valaistuksella parannetaan viihtyvyyttä ja työssäjaksamista. Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja, lehtori Tapio Kallasjoki muistuttaa, että 80 % ihmisen informaatioista on peräisin näköhavainnoista.

– Ei ole yhdentekevää, miten valaistus on suunniteltu. Valaistus määrittelee oikeastaan kokonaan sen, miten tilan näemme ja koemme. Kaikki mitä näemme, on valon heijastamaa, Kallasjoki korostaa.

Hyvin toteutetussa valaistuksessa valonlähde ei näy.

– Valaisimesta suoraan silmään tulevaa valoa ei tarvita, se on häiritsevää. Valonlähteen ei pitäisi näkyä, vaan itse tila on valaisin, lehtori sanoo.

"Olisi suositeltavaa suunnitella valaistus niin, että valaistusvoimakkuutta voidaan säätää minimiarvoja korkeammaksi."

Valaistus vaikuttaa vireystilaan ja viihtyvyyteen, ja siten myös työn tuottavuuteen.

– Valon määrää ja värilämpötilaa säätämällä voidaan lisätä vireyttä ja säädellä melatoniinin tuotantoa. Kylmän sininen sävy auttaa heräämään ja pitää pirteänä, pehmeä ja lämmin sävy puolestaan saa melatoniinin tuotannon käynnistymään ja helpottaa unen saantia. Hyvin valaistussa toimistossa ihminen saa riittävän annoksen valoa työpäivän aikana, eikä kotona enää tarvitse tankata valoa kirkasvalolampusta, Kallasjoki tietää.

Nykyisin eurooppalaiset standardit ovat asettaneet minimivaatimukset työtilojen valaistukselle. Minimi ei aina kuitenkaan tarkoita riittävää.

– Standardit antavat suosituksen minimiarvoon, mutta esimerkiksi ikääntyvät tai tietyt työtehtävät edellyttävät valoa näitä minimiarvoja enemmän. Mikäli valaistus on toteutettu standardien mukaan, ei niissä ole säätövaraa ylöspäin. Siksi olisikin suositeltavaa suunnitella valaistus niin, että valaistusvoimakkuutta voidaan säätää minimiarvoja korkeammaksi, Kallasjoki kehottaa.

 

Energiatehokkuudesta älysovelluksiin

Kallasjoen mukaan nykysuunnittelussa olemassa olevaa energiatehokasta teknologiaa hyödynnetään jo melko kattavasti. Optimaalista käyttöä sen sijaan vielä opetellaan.

– Lähitulevaisuudessa kaikki valaistus tehdään led-tekniikalla, joka on valmiiksi energiatehokas tuote. Keskustelu siirtyy energiatehokkuudesta siihen, miten näitä tuotteita käytetään, jotta yksittäisen ihmisen hyvinvointia ja työssäjaksamista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

Nykyisellään toimistojen automaatioratkaisut säätelevät jo valaistusta tilakohtaisesti, tulevaisuudessa myös paikkakohtaisesti.

– Tulevaisuudessa valaisimet ovat esimerkiksi bluetooth –yhteydessä mobiililaitteisiin. Näin valaisin tunnistaa paikalle tulleen henkilön ja säätää valaistuksen tämän henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Tulevaisuuden valaisimet ovat älykkäitä.

– Valaistuksen ohjauspuoli menee eteenpäin nyt nopeasti. Kehitteillä on itsestään oppivia järjestelmiä, jossa valaisimet keskustelevat keskenään ja oppivat hetken tarkkailtuaan tilan käyttäjien yksilölliset liikkeet ja säätelevät valaistusta tämän mukaan, Kallasjoki sanoo.