Tyypillisiä tekijöitä huonon sisäilman taustalla ovat riittämätön ilmanvaihto, kosteusvauriot, rakennus- ja sisustusmateriaalit,  ilmanvaihtokanavien eristeisiin ja akustiikkalevyihin liittyvät kuidut sekä riittämätön siivous. Työyhteisön hengittämän sisäilman laatu ratkaistaankin monilta osin jo toimistoa suunniteltaessa.

”Hyvä suunnittelu ja laadukas valvonta ennaltaehkäisevät sisäilmaongelmia”

– Hyvä suunnittelu ja laadukas valvonta ennaltaehkäisevät sisäilmaongelmia. Esimerkiksi vähäpäästöisillä rakennusmateriaalivalinnoilla vähennetään sisäilman kemikaalikuormitusta ja kosteusvaurioita voidaan ennaltaehkäistä rakennusvaiheen kosteudenhallintasuunnitelmalla. Lisäksi kaiken suunnittelun lähtökohdaksi tulisi ottaa tiloissa tehtävien työprosessien ja niiden vaatimusten selvittäminen. Tämä toteutuu parhaiten, kun otetaan tilaa käyttävät henkilöt mukaan suunnitteluun, Työterveyslaitoksen Työtilat –yksikön johtaja Sanna Lappalainen neuvoo.

Sisustusmateriaaleissa ja kalusteissakin kannattaa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin ulkoasuun ja toiminnallisiin ominaisuuksiin.

– Kalustevalinnoilla voidaan vaikuttaa sisäilman kemiallisiin yhdisteisiin. Myös pintamateriaaleilla on yhteys sisäilmastoon, esimerkiksi tekstiilimatto tarvitsee hyvän ja säännöllisen siivouksen, ettei se ala heikentää ilmanlaatua, Lappalainen kertoo.

 

Huono sisäilma nakertaa tulosta

Sisäilmatekijät tiedostava suunnittelu ja laadukas valvonta ovat sijoitus työyhteisön hyvinvointiin ja organisaation tuottavuuteen. Huono sisäilma voi käydä organisaatiolle kalliiksi. Terveysongelmien ja niistä aiheutuvien sairauspoissaolojen lisäksi sisäilman laatu vaikuttaa työn tehokkuuteen.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että liian korkealla huonelämpötilalla ja riittämättömällä ilmanvaihdolla on yhteys työn tuottavuuteen. Hyvä sisäilma on hyvinvoivan työyhteisön elinehto. Tällöin työntekijä voi keskittyä työtehtäviin, eivätkä sisäilmastotekijät haittaa työn tekemistä, Lappalainen korostaa.

"Oireet yleensä helpottavat, kun sisäilmaston haittatekijät saadaan hallintaan"

Tyypillisiä sisäilman aiheuttamia oireita ovat silmien ja ylähengitysteiden ärsytysoireet.

– Jos työyhteisössä on epäilys huonosta sisäilmasta, siihen tulisi puuttua ripeästi ja niistä tulisi viestiä avoimesti. Huoli sisäilmasta voi olla jo itsessään stressin aihe ja siten työhyvinvointia heikentävä tekijä, Lappalainen painottaa.

Sisäilmastoon liittyvistä oireista kannattaa aina kertoa johdolle tai työterveyshuoltoon.

– Näin työpaikalla voidaan riittävän ajoissa arvioida muun muassa sisäilmastonselvitystarve ja mahdolliseen ongelmaan päästään reagoimaan. Vaikeissa sisäilmaston ongelmatilanteissa perustetaan tavallisesti sisäilmaryhmä, joka koordinoi ratkaisuprosessia. Oireet yleensä helpottavat, kun sisäilmaston haittatekijät saadaan hallintaan, Lappalainen päättää.