Turvallisuuskysymyksiin on viime vuosina alettu kiinnittää huomiota enemmän kuin ennen.
Yleisen turvallisuuden koetaan heikentyneen, ja luottamus viranomaisten kykyyn huolehtia riittävästä turvallisuudesta on ollut koetuksella. Erityisesti kansainvälisessä yritystoiminnassa joudutaan nykyään ottamaan huomioon uhkakuvia, joita ei aiemmin ole pidetty kovin olennaisina.
– Turvallisuustilannetta arvioitaessa on muistettava, että tilanne ja riskit on arvioitava aina kunkin yrityksen omaan toimintaan peilaten, ulkoministeriön turvallisuusneuvonantaja Jere Peltonen sanoo.
– Yleinen arviointi siten, että päästäisiin tarkoituksenmukaiseen kuvaan eri organisaatioiden monentyyppiset ja maantieteellisesti kirjavat toiminnan muodot huomioiden, on haasteellista.
Maantieteellisesti turvallisuustilanne on arabikevään kansannousujen jälkeen viime vuosina heikentynyt erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Tämä heijastuu myös Eurooppaan. Peltosen mukaan pelkkä turvattomuuden kokemus jo itsessään synnyttää taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kielteisiä vaikutuksia, riippumatta siitä mitä turvallisuuden kehityksestä voitaisiin esimerkiksi tilastojen perusteella päätellä.
– Kokonaiskuva on mielestäni vähemmän synkkä kuin pelkästään tiedotusvälineiden ja somen perusteella voisi päätellä. Tämä ei silti tarkoita, etteikö nouseviin uhkakuviin tulisi suhtautua vakavuudella.
Yritykset voivat varautua turvallisuusuhkiin
Ennakointi ja varautuminen ovat riskienhallinnan peruselementtejä. Peltonen muistuttaa, että kaikki riskit on pyrittävä tunnistamaan, sillä pahimmat ongelmat aiheutuvat pääsääntöisesti tunnistamattomista riskeistä. Turvallisuus vahvistuu tai heikentyy päätöksenteon kautta.
– Yrityksillä tulisi olla suunnitelmat tunnistettujen riskien varalta. Tällaisia voivat olla vaikkapa matkustusturvallisuuteen liittyvät toimintamallit ja ohjeet. Osa riskeistä on mahdollista vakuuttaa, mutta tämä ei aina ole yksinään riittävä keino.
Peltonen puhuu riskiarvioista, johon mahdollisten riskien suunnittelun tulee perustua. Myös lakisääteiset ja muunlaiset velvoitteet, kuten vakuutusehdot, tulee ottaa huomioon.
– Erilaisissa tilannesuunnitelmissa ja –ohjeissa on soveltuvin osin huomioitava myös paikallisten viranomaisten ohjeet ja toimintamallit.
Vastuut voivat syntyä esimerkiksi työturvallisuuslaista tai vakuutusehtojen perusteella. Peltonen korostaa erilaisten tilanteiden tunnistamisen ja riskien arvioimisen tärkeyttä.
– Esimerkiksi matkustusturvallisuuden suunnitelmissa tulisi varautua terrori-iskun mahdollisuuteen mikäli työmatkat kohdistuvat sellaisiin ympäristöihin, joissa riski on tunnistettu.
Terrori-iskun sattuessa ensisijainen vastuu tilanteen hoitamisesta on paikallisilla viranomaisilla. Työnantajan vastuut liittyvät pääsääntöisesti ennakoivaan riskien arvioimiseen ja niiden edellyttämiin toimiin kuten ohjeistukseen, koulutukseen, matkustuspäätösten tekemiseen, matkustajien informoimiseen ja vakuutuksiin.
Työnantaja, huomio nämä turvallisuusseikat!
- Ennakoi ja varaudu.
- Tunnista riskit. Suurimmat ongelmat aiheutuvat tunnistamattomista riskeistä.
- Ohjeista, kouluta ja huolehdi koulutuksen ylläpidosta.
- Huolehdi ajantasaisesta matkustamisen tilannekuvasta ja tiedota tarvittaessa.
- Pidä huolta, että vakuutukset ovat kunnossa.