Sisustusarkkitehdit SIO ry on ammatillinen järjestö, johon kuuluu yli 740 jäsentä. Sisustusarkkitehdit ovat suorittaneet taiteen maisterin loppututkinnon tai muotoilijan ammattikorkeakoulututkinnon. Ammattitaitoisen sisustusarkkitehdin tunnistat SIO-lyhenteestä ammattinimikkeen perässä. www.sio.fi

Kohina Oy:n toimitusjohtaja Susanna Kalliolle työympäristön muutos on paljon enemmän kuin uusi väri seinässä ja sisustustyyny. Sisustamisen sijaan hän puhuukin työympäristön muutoksesta, joka koskettaa koko henkilöstöä.

– Yritykselle muutos on matka, joka koskettaa kaikkia läpi koko henkilöstörakenteen. On tärkeää tehdä tietyt suunnitteluun liittyvät toimenpiteet ennen kuin edetään konkreettisiin toimiin. Työympäristön muutos vaatii holistisen lähestymistavan: muutoksessa on mukana usean alan asiantuntijoita, jotka pystyvät tarkastelemaan muutoksen vaatimuksia ja mahdollisuuksia monesta eri näkökulmasta, Kallio toteaa.

 

Työympäristö kertoo yrityksestä

Työympäristöt ovat paljon enemmän kuin pelkkiä fyysisiä tiloja. Työn tekemiseen vaikuttavat myös näkymättömät tekijät, kuten työskentelykulttuuri, työkäytännöt ja toimintamallit. Tähän päälle vielä arvot ja strategia, joita työympäristössä toteutetaan.

– Työympäristö on yksi tekijä muiden yrityksen peruselementtien joukossa. Päivä saattaa olla hyvinkin sirpaleinen ja työntekijällä voi olla hyvin monentyyppisiä tehtäviä viikon aikana. Työntekijä voi käyttää paljon teknologiaa ja olla virtuaalisesti eri paikassa. Työnteon monimuotoisuuden vuoksi on tärkeää täsmentää, mitä muutoksessa ollaan tekemässä ja miksi, Kallio kertoo.

– Mietimme johdon kanssa tavoitteet ja koko henkilöstö otetaan mukaan työtapakyselyin, taustatutkimuksin, mittauksin, haastatteluin ja erityisesti osallistavien työpajojen keinoin. Meidän tehtävämme on tiivistää datamäärästä kristallinkirkas ydin esiin ja luoda konsensus monista eri tavoitteista ja näkemyksistä, Kallio jatkaa.

 

Enemmän kohtaamisia kuin kokouksia

Työympäristön suunnittelu tähtää tehokkaampaan kommunikointiin ja monilla tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työpaikan viihtyvyyteen, lisätä kohtaamisia, poistaa turhaa kokoustamista ja madaltaa hierarkioiden kynnyksiä.

– Työntekijän kokemus alkaa siitä hetkestä, kun hän saapuu työpaikalle: miltä aula vaikuttaa, kohdataanko työkavereita yhteisessä tilassa tai onko sopivaa tilaa piipahtaa kollegan kanssa rauhassa keskustelemassa. Työntekijän päivän kulkua voidaan sujuvoittaa ja inspiroida suunnittelun ja toimivan tilakonseptin keinoin. Monitilaympäristössä työskentelytilat on mietitty eri työprofiileille: yksi tarvitsee hiljaisuutta, toinen tilan tiimille ja kolmas mahdollisuutta puhua paljon, kertoo Kallio.

– Ensivaikutelmalla on merkitystä myös yrityksen asiakkaille. Aulat ja showroomit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden luoda yrityskuvaa ja viestiä tehokkaasti. Perinteisen ”respan tiskille”-lähestymistavan tilalla voidaan hyödyntää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja tarjota kävijälle palvelukokemus, jossa arvot, tarina ja strategia kulkevat mukana.