Ne yritykset pärjäävät, jotka pystyvät houkuttelemaan ja pitämään parhaat osaajat. Innovaatiot ovat myös perinteisillä toimialoilla, ei vain teknologia-alalla, edellytys tuloksentekoon ja jopa maailman valloitukseen.

Käynnissä oleva muutos korostaa osaamisen johtamista ja lisää HR-toimintojen painoarvoa. Tähän asti HR:ää ei ole aina nähty strategisena painopistealueena yrityksissä. Tulevaisuus muuttaa tämän vääjäämättä, kun kilpailu osaajista kiristyy.

Maailmalla kerrotaan monen suuryrityksen käyttävän johtamisessa kolmen hengen yhteistyötä, jossa toimitusjohtajan tukena ja strategisessa valmistelussa on vahvasti mukana talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Ei tämä toimintatapa toki Suomessakaan täysin tuntematon ole. HR-johtajan vahvasta roolista yrityksen strategisessa johtamisessa kertoo esimerkiksi Matti Alahuhta Johtajuus-teoksessaan.

HR-johtamisen arvostus – tai sen puute - heijastuu myös hallituskokoonpanoihin. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanot painottuvat vahvasti liiketoimintaosaamiseen, erityisesti toimitusjohtajakokemukseen. Sen sijaan HR-ammattilaiset ovat harvinaisuuksia hallituksissa.

"Asian kääntöpuoli on se kysymys, vastaako kaikkien HR-ammattilaisten osaaminen tulevaisuuden haasteisiin."

Keskuskauppakamari kartoitti suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten taustoja maaliskuussa 2017 julkaistussa Huipulla tuulee – Vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvityksessä. Hallitusjäsenistä 69% on tausta liiketoimintajohdossa – puolella nimenomaan toimitusjohtajan tehtävästä. Talousjohtajia ja rahoitusosaajia on jäsenistä kymmenesosa. Sen sijaan mitättömän vähän pörssiyhtiöiden hallituksissa on henkilöitä, joiden tausta on henkilöstöjohdossa tai markkinoinnin ja viestinnän johdossa.

Pörssiyhtiöidemme hallituksissa istuu yhteensä lähes 700 eri henkilöä. Heistä vain seitsemällä – ei siis seitsemälläkymmenellä – on tausta HR-johtajana. HR-ammattilaiset siis puuttuvat lähes täydellisesti pörssiyhtiöiden hallituksista, ja tuskin voidaan olettaa, että heitä kovin runsaasti on listaamattomienkaan yritysten hallituksissa.

Vaikka hallitusjäsenyydet eivät peilaakaan tilannetta yritysten toimivassa johdossa, tilanne kertoo arvostuksista. Kun yritykset julkisesti puhuvat yhä enemmän osaavan työvoiman puutteesta, herää kysymys, panostavatko yritykset itse riittävästi henkilöstöjohtamiseen.

Asian kääntöpuoli on se kysymys, vastaako kaikkien HR-ammattilaisten osaaminen tulevaisuuden haasteisiin ja ovatko kaikki heistä valmiita osallistumaan yrityksen strategiseen johtamiseen. HR-johtajien toimenkuvissa ja osaamisessa on epäilemättä laaja kirjo, ja rooli lienee nyt murroksessa.

Todennäköisesti HR-asioiden merkityksen painoarvon kasvu teknologisen murroksen myötä näkyy lähitulevaisuudessa sekä yritysten operatiivisessa johdossa että hallitustasolla. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, jotka saavat työntekijänsä kukoistamaan. Siinä voi HR-johdolla olla ratkaiseva rooli.