Lieneekö saksalaiskirjailija ollut Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Antti Soron mielessä, hänen tapanaan kun on ollut otsikoida esityksensä raflaavasti: Taloushallinto 2025 – kirjanpitäjän kuolema?

Aivan niin huonosti eivät asiat kuitenkaan taloushallinnon maailmassa ole. Sillä horisontissa siintää aika, jossa yritykset saavat asiantuntemusta sekä tukea entistä edullisemmin ja helpommin. Ja jossa perinteinen kirjanpitäjä – yksin puurtava vanhempi rouva - on kokenut muodonmuutoksen ja syntynyt uudelleen neuvonantajaksi.

Työ kääntyy päälaelleen.

– Ennen kirjanpitäjä sovelsi sääntöjä, ehkä vähän tulkitsi, ja kirjasi historiaa. Hän varmisti, että asiat ovat oikein. Se on ollut katsomista yrityksen sisälle. Tämä työ automatisoituu vauhdilla. Jatkossa pitää katsoa lopputulosta: mitä luvut yritykselle tarkoittavat, mitä päätelmiä on tehtävä. Ei katsota taakse- ja sisäänpäin, vaan ulos- ja eteenpäin, kuvailee Soro kirjanpidon vanhaa brändiä ja sen muutosta.

”Jatkossa pitää katsoa lopputulosta: mitä luvut yritykselle tarkoittavat, mitä päätelmiä on tehtävä.”

Ammattikunnan hän arvelee jonkin verran pienenevän samalla kun työ jalostuu. Jäljelle jää ”herkullinen” osa – asiakaspalvelu, neuvonanto, liiketoimintaymmärrys. Esiin kuoriutuu uusi analyyttinen ammattilainen.

– Kun robotiikka hoitaa perusjutut, niin jatkossa vaaditaan enemmän eri syväosaajia. Tarjolla on mielenkiintoisia polkuja, joilla voi turvata ammatillisen relevanssinsa ja tulevaisuutensa yrittäjänä tai osana tiimiä. Huoneen kokoisia palvelimia ei tarvita, kannettava tietokone riittää.

Taustalla on digitalisaatio. Soron mukaan siinä olemme etenemässä uusille tasoille.

 

Kaverina vilkkuva peltikasa?

Kun aluksi taloushallinnon sähköiset työkalut korvasivat paperiprosessin, niin kehityksen toisessa vaiheessa kuvaan astuvat softarobotit.

Nämä ”tyhmät” robotit osaavat soveltaa sääntöjä, tosin ilman mitään ymmärrystä tai tulkintaa tilanteesta. Ne tekevät mitä käsketään, taskulaskimen älykkyydellä. Seuraavaksi pelikentälle saapuvat tekoälysovellukset kykenevät käsittelemään, yhdistelemään, olettamaan ja palauttamaan fiksuja kysymyksiä. Mielikuva vilkkuvasta peltikasasta on silti väärä. Kyse on pitkälle viedystä automatiikasta ilman tieteisfantasioita.

Merkittävä ajuri muutoksessa on hinta. Softarobotin vuosilisenssi maksoi vielä vuosi sitten 10 000 euroa. Nyt luvusta on pudonnut yksi nolla ja kas - käytössä on 24/7 työntekijä, joka toimii, kuten sitä on opetettu. Samalla on softarobottien konfigurointi eli käyttöönotto ja käytettävyys saavuttanut jokamies-luokan. Asiakasyritys ei tarvitse kalliita IT-konsultteja pitämään yllä ja hyödyntämään softarobotteja.

Yhtenä seurauksena on suurimpien korporaatioiden off-shoring innon väheneminen. Jatkossa ulkoistuspalvelun saa samalla kustannuksella Suomesta kuin Mumbaista; omalla kielellä ja syvällisemmällä kulttuurimme ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärryksellä. Se on iso mahdollisuus alan kotimaisille palvelutarjoajille, kuvailee Soro.

Olennaista on myös yleinen asennemuutos.

– Herätys on tapahtunut, nyt on vielä kirjanpitäjän synnyttävä uudelleen. Taloushallinnon ammattilaisten on näytettävä kykynsä ja asiakkaiden on annettava heille siihen mahdollisuus sekä myös uskallettava sitä heiltä vaatia.