Etusivu » Sijoittaminen ja säästäminen » Nakertavatko rahahuolet työssä jaksamista?
Sponsoroitu

Yli 2500 henkilön työhyvinvoinnin verkkokyselyssä jopa 38 % nimesi henkilökohtaisen hyvinvointinsa suurimmaksi haasteeksi taloudellisen epävarmuuden. Silti vain harva yritys kehittää työyhteisön jäsenten henkilökohtaisia taloustaitoja osana työhyvinvointia. Taloustaitojen lisääminen vähentää yksilön stressiä ja lisää organisaation menestystä. 

Työyhteisön jäsenten henkilökohtaiset uni-, ravinto- ja liikuntatottumukset nähdään työssä jaksamisen peruspilareina ja suurin osa organisaatioista pyrkii edistämään työyhteisönsä hyvinvointia näiltä osin. Sen sijaan esimerkiksi syyt valvottujen öiden taustalla jäävät usein huomiotta.

– Jos eteisen pöydällä on pino erääntyneitä laskuja, tili on miinuksen puolella ja palkkapäivään on vielä viikkoja, raha-asiat tulevat todennäköisesti sänkyyn ennen nukkumattia, Valmennusyhtiö Varapuun perustaja ja rahataidon valmentajaTM Mikko Sjögren toteaa.

– Laskut eivät myöskään tule lenkkeilemällä maksetuksi. Sen sijaan taloustietoisuutta lisäämällä työyhteisön henkilökohtaista taloudenhallintaa voidaan parantaa ja stressiä vähentää. Työntekijän hyvinvointi paranee ja tuottavuus lisääntyy, Sjögren lisää.

Raha isännästä rengiksi

Sjögrenin mukaan taloudelliseen hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja.

– Isoin oivallus on omista raha-asioista tietoiseksi tuleminen. Hämmästyttävän iso osa suomalaisista ei ole perillä omista talousasioistansa. Raha-asioita hoidetaan alitajunnasta käsin autopilotilla. Omaan taloustilanteeseen pohjautuvien valintojen tekeminen edellyttää tästä tietoiseksi tulemista.

Tietoisuutta lisätään avoimuudella. Raha-asioista tarvitaan lisää puhetta.

– Suomessa rahasta puhutaan liian vähän ja liian ujosti. Puheen puute saa rahan puutteen tuntumaan häpeälliseltä. Turun yliopistossa tehtiin väitöstutkimus häpeään liittyen, ja tutkimustulosten mukaan häpeällisintä mitä suomalaiselle voi tapahtua, on epäonnistunut maksupäätetapahtuma kassalla, Sjögren kertoo.

Häpeän seurauksena todellisuutta kiillotetaan.

– Päällepäin halutaan näyttää hyvin toimeentulevilta, vaikka todellisuus olisi jotain ihan muuta. Kulisseja pidetään pystyssä, vaikka väkisin. Todellisuuden pakoilu itseltä ja muilta johtaa tyypillisesti isompaan ahdinkoon, Sjögren sanoo.

Todellisuuden kohtaamisen jälkeen vastuunkanto omasta taloudesta on yksinkertaista.

– Kulutustottumusten pienillä muutoksilla rahasta voi saada hyvän rengin öisin valvottavan isännän tilalle, Sjögren sanoo.

Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole. 

– Aivan kuten pikadieetit eivät johda pysyvään painonpudotukseen, radikaalit säästökuurit eivät johda kestävään talouteen. Henkilökohtainen taloudenhallinta on rahan suunnitelmallista käyttöä päivittäin, pitkällä aikavälillä, Sjögren painottaa.

Tämä suunnitelmallisuus kuitenkin kannattaa.

– Työteho paranee merkittävästi, kun maksamattomat laskut eivät valvota. Useampi valvottu yö vastaa helposti jopa parin promillen humalaa. Siinä tilassa on hyvinvointi ja tuottavuus kaukana, Sjögren huomauttaa.

– Eurojen puute varastaa tilaa elämässä asioilta, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Kun rahahuolet väistyvät, vapautuu energiaa elämiseen, Sjögren jatkaa ja kannustaa ottamaan taloustaidot osaksi työhyvinvointivalmennuksia.

Työntekijöiden raha-asiat kuntoon!

varapuu.fi/valmennukset/taitavaksi-rahan-kanssa

Mikko Sjögren | [email protected]i | 0405554632

Next article