Varainhoito tarkoittaa tiivistetysti sitä, että asiakas tarvitsee ja haluaa omaisuutensa sijoittamisen tueksi ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamia sijoitusneuvoja ja –palveluja.
Varainhoitoa voidaan tehdä täyden valtakirjan varainhoitona, jossa varainhoitaja päättää sijoituksista annettujen riskirajojen puitteissa tai konsultatiivisena varainhoitona, missä asiakas tekee itse päätökset varainhoitajan tarjoamien ehdotusten ja neuvojen pohjalta.
Varainhoito on tavoitteiden asettamista ja allokaatiopäätösten tekemistä
– Sijoitussalkku rakennetaan asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden ja riskinsietokyvyn pohjalta. Sen jälkeen varainhoitaja säätää salkun riskitasoa markkinatilanteen mukaan, yhdessä sovitulla vaihteluvälillä, kiteyttää Evlin varainhoidon apulaisjohtajana toimiva Juhana Jatila. Hän muistuttaa, että omia sijoitustavoitteita on hyvä tarkastella määräajoin, koska muutokset elämäntilanteessa saattavat muuttaa sijoitustavoitteita ja niihin sopivaa sijoitussalkkua.
Jatila tietää mistä puhuu. Hän on ollut alalla yli 20 vuotta palvellen sekä yksityishenkilöiden, että instituutioiden varainhoitotarpeita sellaisissa nimekkäissä yrityksissä kuin Evli, Alfred Berg ja Carnegie.
– Varainhoidon asiakkaat arvostavat luotettavaa kumppania. Asia ei ole muuttunut, eikä todennäköisesti tule muuttumaankaan ajan saatossa. Tuotolla on tietenkin myös merkityksensä, mutta eri asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia.
Varainhoito on kasvava toimiala
Katariina Pesonen toimii tällä hetkellä Aktia Varainhoidon toimitusjohtajana. Hän on koulutukseltaan lakimies ja työskennellyt pankki- ja omaisuudenhoitoalalla yli 10 vuotta.
Pesosen mukaan varainhoito on muuttunut vuosien saatossa. Asiakkaat ovat nykyään entistä tietoisempia eri sijoitustuotteista sekä hajautuksen tarpeesta ja lisäksi asiakaskunta on vaurastanut. Tästä syystä varainhoito on kasvava toimiala. Tämä on trendi, jonka odotetaan jatkuvan.
Pesonen kertoo, että varainhoitoalan sääntely on lisääntynyt merkittävästi. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva MiFID II tuo mukanaan lisää vaatimuksia sijoittajansuojan turvaamiseksi. Asiakkaille tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia, kun palveluiden läpinäkyvyys paranee entisestään. Toisaalta uusi sääntely vie varainhoitajien aikaa, kasvattaa hallinnollisia kuluja, sekä lisää raportointia. Tämä asettaa haasteita alan toimijoille.
Ratkaisu sinullekin?
Aikana ennen euroa suomalaisten sijoittajien kotimarkkina oli käytännössä Suomi, koska harva oli halukas ottamaan eri valuuttoihin liittyvää kurssiriskiä. Euron myötä suomalaisten nykyinen kotimarkkina on kuitenkin Eurooppa. Tässäkin mennään eteenpäin. Esimerkiksi Aktian kehittyvien markkinoiden korkorahastot, joita Aktia on tarjonnut vuodesta 2006 lähtien, ovat ainutlaatuisia Suomessa ja jopa Euroopassakin.
Myös varainhoitajien minimisijoitusvaatimukset ovat alentuneet. Perinteisesti varainhoidon yksityisasiakkaalta on edellytetty 200 000 – 300 000 euron sijoitettavaa pääomaa, mutta nyt esimerkiksi Evli Digital-palvelu mahdollistaa täyden valtakirjan varainhoidon jo 10 000 euron sijoitussalkulle.
Aktian Pesosen mukaan institutionaalisten sijoittajien sijoitusvarallisuus ja sijoitusneuvonnan tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin henkilöasiakkaiden.
Sekä Aktiassa että Evlissä varainhoidon markkinanäkemyksen määrittää kuitenkin yksi ja sama tiimi niin isommille kuin pienemmillekin asiakkaille. Näin varainhoidon asiakkaat pääsevät hyötymään samojen asiantuntijoiden osaamisesta asiointikanavista tai sijoitusten suuruudesta riippumatta.
Henri Blomster toimii SalkunRakentajan sisällöntuottajana, Salkkumedian hallituksen jäsenenä ja istuu Ocuspecton Advisory Boardissa. Lisäksi Henrillä on pitkä ja laaja-alainen kokemus yksityissijoittajana toimimisesta ja hän on myös sijoituskirjailija. Henri on aiemmalta koulutukseltaan solubiologian tohtori, ja hänellä on perehtyneisyyttä muun muassa lukuisten komponenttien samanaikaisesta analysoimisesta eli ns. systeemibiologian tutkimuksesta.