Skip to main content
Etusivu » Logistiikka » Digitalisaatio on Helsingin Satamassa kiihtyvä prosessi – Turvallisuus ja tehokkuus hyödyttävät myös sidosryhmiä
Sponsoroitu

Helsingin Satama muodostaa elintärkeän osan Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja sen toimivuudella on laaja vaikutus sekä pääkaupunkiseutuun että koko Suomen talouteen. Helsingin Sataman digitalisaatio on sataman toimintaa ja turvallisuutta entisestään parantava kehitysprosessi, josta hyötyvät kaikki sidosryhmät.

– Digitalisaation hyödyt vaikuttavat logistiikan koko arvoketjuun. Helsingin Sataman käyttöaste on todella korkea ja sataman tehokas toiminta on tärkeää jokaiselle arvoketjussa, sanoo Helsingin Sataman kehittämispäällikkö Jani Lindroos.

Helsingin Satama on Suomen ulkomaankaupan pääsatama. Lindroosin mukaan digitalisaatiota kehitetään sekä satamayhteisön sisällä että suhteessa muihin sidosryhmiin.

– Osana kehitystyötä aloitamme laajat sidosryhmien haastattelut, joiden avulla keräämme mahdollisimman paljon palautetta. Sidosryhmiltä tulevat kehitysideat ovat meille hyvin tärkeitä ja otamme ne mielellämme vastaan.

Digitaalinen tiedonsiirto tehostaa logistisia prosesseja

Kaikilla digitalisaatiohankkeilla pyritään Lindroosin mukaan siihen, että tiedon siirrosta ja tiedon vaihdosta johtuvat viiveet saadaan mahdollisimman pitkälle poistettua tai minimoitua. Meneillään on useita kiinnostavia kehityskohteita.

– Vuonna 2026 pilotoitava NEMO on Suomen National Maritime Single Window -järjestelmä, joka kokoaa alusten satamakäyntiin liittyvän viranomaisilmoittamisen yhteen sähköiseen palveluun. NEMO korvaa aiemmin käytössä olleen Portnetin. NEMO tehostaa satamaprosesseja vähentämällä päällekkäistä ilmoitustyötä, Lindroos sanoo, ja jatkaa:

– Vaihtoaluejärjestelmästä operaattori näkee, kun kontti on valmiina operaattoreiden väliseen siirtoon.

– Laiturointityökalulla agentit ja satamaoperaattorit voivat halutessaan jakaa laitureiden varaustilanteen ja laivojen aikataulun myös omille sidosryhmilleen. Vaarallisten aineiden ilmoitusjärjestelmä puolestaan on päivitetty käyttäjäystävällisemmäksi.

Vuosaaren yhden portin järjestelmän fyysinen infra on jo olemassa. Nyt tehdään kehitystyötä järjestelmäpuolella.

– Digitaalinen laite tai järjestelmä ei toki yksin muuta asioita, vaan toimintatapojen muuttamisessa kaikkien meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen.

Satamalla on myös valmius perustaa esimerkiksi yksityinen 5G-verkko.

– Pystymme vastaamaan moniin automaation ja etäohjauksen haasteisiin heti kun satama-alueen toimijoilla on tarvetta verkolle.

Tietoturva ohjaa kehittämistyötä

Lindroos toteaa, että Helsingin Satamat on hyvin varautunut vallitsevan turvallisuustilanteen haasteisiin. Digitalisaatiossakin mennään jatkuvasti tietoturva edellä.

– Lienee selvää, että emme voi julkistaa tai käyttää tietoa miten tahansa, vaan tietoturvaan kohdistuvat vaatimukset huomioidaan digitalisaation kehittämisessä erittäin tarkasti.

Logistiikan arvoketjun Lindroos toteaa koostuvan useista osapuolista ja tiedon omistajuuden tuovan omat haasteensa kehitystyöhön.

– Helsingin Sataman positio digitalisaation kehittäjänä on erittäin positiivinen ja teemme kehitystyötä huomioiden tasapuolisesti koko satamayhteisön. Tavoitteenamme on toimiva satama-alueen kokonaisuus, jossa on turvallista asioida ja jossa tavara liikkuu tehokkaasti.

Helsingin Satama – Suomen johtava ulkomaankaupan satama

• Helsingin kautta kuljetetun tavaran osuus kolmannes koko Suomen merikuljetusten arvosta
• Ulkomaankaupan rahtia 14 miljoonaa tonnia
• Liikevaihto 99,6 miljoonaa euroa (tilastovuosi 2024)

Helsingin Satama – jokaisen matkan varrella

Helsingin Sataman uudistukset varmistavat suomalaisille hyvät yhteydet maailmalle ja toimivat arjen palvelut

Next article