Energia on noussut teollisuuden kustannustekijästä strategiseksi kysymykseksi. Energian hinta, saatavuus, päästöttömyys ja joustavuus määrittävät yhä vahvemmin yritysten toimintakykyä. Resilientit energiajärjestelmät ovat nousseet myös turvallisuuskysymykseksi.
– Energiamurros ei ole suomalaiselle teollisuudelle vain pakollinen siirtymä, vaan osa kilpailukykystrategiaa. Siirtyminen fossiilisista uusiutuviin tarkoittaa samalla siirtymää tasaisesta tuotannosta vaihtelevaan sekä polttoainekustannuksista pääomapainotteisempiin energiakustannuksiin. Yrityksissä on tunnistettu, että energiaratkaisut vaikuttavat yhtä aikaa kustannuksiin, toimitusvarmuuteen, asiakasvaatimuksiin ja kilpailuasemaan, toteaa Energiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Joona Turtiainen.
– Muutos näkyy siinä, miten yritykset kehittävät omia prosessejaan, toimintatapojaan ja liiketoimintamallejaan. Teollisuus toivoisi vakaata, päästötöntä ja edullista sähköä, mutta käytännössä kaikkia näitä kolmea ei voi saada samanaikaisesti. Siksi yritysten on mietittävä entistä tarkemmin, missä ne voivat joustaa, Turtiainen painottaa.
Suurin haaste ja samalla suurin mahdollisuus kiteytyy nyt sähkön hinnan vaihteluun. Kilpailuetu syntyy siitä, miten taitavasti yritys pystyy optimoimaan energiankäyttöään ja mukauttamaan prosessinsa uuteen markkinatilanteeseen.
EU vauhdittaa puhtaan teollisuuden investointeja
EU:n maaliskuussa 2026 julkaisema Industrial Accelerator Act -asetuksen tavoitteena on kasvattaa vähähiilisten ja eurooppalaisvalmisteisten teknologioiden ja tuotteiden kysyntää sekä vauhdittaa strategisten alojen teollista kapasiteettia ja vähähiilistymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhdas siirtymä ei näyttäydy enää vain ilmasto- ja energiapolitiikkana, vaan yhä selvemmin myös kilpailukyky-, investointi- ja toimitusvarmuuskysymyksinä.
– Suomelle aloite voi avata uusia mahdollisuuksia, jos puhdas energia, toimintavarmuus ja eurooppalaisiin arvoketjuihin nojaava tuotanto onnistutaan kääntämään kilpailueduksi, Turtiainen korostaa.
