Satamien toiminta on monimutkaista ja täysin verkottunutta, siksi resilienssiäkin kehitetään yhdessä.
Perinteisen huoltovarmuustyön rinnalla vuosina 2026–2027 satamissa varaudutaan erityisesti kyberriskeihin ja drooniuhkiin.
– Digitaalisten häiriötilanteiden estäminen ja sähkön saannin turvaaminen ovat prioriteettilistan kärjessä. Katsomme myös, miten satamien toiminnan luonne muuttuu häiriötilanteissa, sanoo Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen.
Tällä hetkellä kaikissa satamissa ei ole varavoimajärjestelmää ja sähkön saannin turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa on tärkeä kehityskohde.
– Samat satamat palvelevat kaupallisia ja sotilaallisia asiakkaita. Sähkön jakelu kriittisille toimijoille, mukaan lukien satamat, olisi turvattava kaikkina aikoina.
Satamien toiminta lamaantuu ilman sähköä
Kriittisen toimijan status on tärkeä, koska alusten kiinnitys- ja lastauslaitteet, työkoneet, tullaus, IT-järjestelmät ja valaistus tarvitsevat sähköä. Lähivuosina satamia haastaa myös laivojen sähköistyminen.
Esimerkiksi välillä Helsinki-Tallinna akku olisi jo nyt kannattava.
– EU velvoittaa satamia antamaan aluksille sähköliitännät ja mitä useamman laivan käyttövoimana on sähkö, sitä suuritehoisempaa latauskapasiteettia satamissa on oltava.
Mitä isompi osuus meriliikenteestä kulkee EU:n sisällä, sitä enemmän päästökauppa maksaa
Välimerellä on nähtävissä, että päästökauppa ohjaa laivoja kilpailijamaihin EU:n ulkopuolelle.
– Emme ole täällä huomanneet kilpailuhaittaa, mutta kohonneet kustannukset päätyvät aina lopulta asiakkaiden maksettaviksi.
Suomelle päästökauppa maksaa enemmän kuin esimerkiksi Ranskalle, koska kyky kulkea jäissä heikentää energiatehokkuutta.
Lisäksi meriliikenteestämme valtaosa kulkee EU:n sisällä eli hyvin suuri osa liikenteestä on 100-prosenttisesti päästökaupan piirissä. Useista muista EU-maista liikennettä suuntautuu paljon EU:n ulkopuolelle, jolloin päästömaksut ovat alhaisemmat.
– Satamien kehittämisen näkökulmasta Suomeen palautuvat päästökauppatulot kannattaisi kohdistaa satamien ja alusten vähäpäästöistämiseen. Nyt ne menevät yleiseen kirstuun, Karjalainen sanoo.
