Suomen sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun, ja teollisuuden kasvava sähköntarve sekä uudet investoinnit voivat vauhdittaa kehitystä nopeasti. Uutta sähköntuotantoa voidaan rakentaa kysynnän mukana, mutta suuremmaksi haasteeksi voi nousta sähkön siirtäminen sinne, missä sitä tarvitaan.
Nykyiset verkkoinvestoinnit riittävät vielä sähköistymisen maltilliseen etenemiseen. Jos kasvu kiihtyy, investointitahtia on nostettava selvästi. Muuten teollisuushankkeet voivat joutua odottamaan tarvittavaa verkkoliityntää.
– Haastetta lisää luvituksen hitaus. Verkkohankkeen toteutus voi kestää seitsemän vuotta, kun esimerkiksi datakeskus tai akkuvarasto valmistuu selvästi nopeammin. Siksi verkkoa pitäisi suunnitella nykyistä ennakoivammin tulevia tarpeita varten eikä vasta silloin, kun uusi kulutus on jo toteutumassa. Jos tiedetään, että verkko valmistuu esimerkiksi vuonna 2032, sekin auttaa investointipäätösten tekemisessä. Epätietoisuus on vaikeampi lähtökohta, painottaa Energiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Joona Turtiainen.
Markkinat rakentavat tasapainoa
Sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu lisää hintavaihtelua, mutta samalla markkinat synnyttävät uusia tapoja tasapainottaa järjestelmää. Akkuja rakennetaan, reservi- ja säätösähkömarkkinoille tulee uusia toimijoita ja esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt hyödyntävät sähkökattiloita ja lämpöpumppuja silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla.
Myös teollisuudella on tärkeä rooli tasapainon rakentamisessa. Kaikki prosessit eivät voi joustaa samalla tavalla, mutta osaa sähkönkäytöstä voidaan ajoittaa hinnan ja saatavuuden mukaan. Teollisuus on Suomessa perinteisesti osallistunut aktiivisesti sähkömarkkinoille, omistanut tuotantoa ja tarjonnut joustoja. Tulevaisuudessa sama rooli voi vahvistua esimerkiksi akkujen, vedyn ja muiden varastointiratkaisujen myötä.
– Markkinaehtoisuus on hyvä keino yhdistää eri toimijoiden intressit. Ne, jotka pystyvät joustamaan, voivat hyödyntää sähkön hintavaihtelua, ja samalla koko järjestelmä tasapainottuu, Turtiainen summaa.
