Datakeskukset ovat keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria, jonka varassa toimivat monet yritysten ja yhteiskunnan digitaaliset palvelut. Tekoäly, pilvipalvelut ja digitaalisten palvelujen kasvu lisäävät datakeskuskapasiteetin tarvetta entisestään.
– Megawattien rinnalla merkityksellistä on se, millaisia vaikutuksia datakeskusinvestoinnit synnyttävät ympärilleen. Ne tarvitsevat paljon sähköä, mutta niiden vaikutuksia ei voi arvioida pelkän kulutuksen perusteella. Olennaista on myös se, missä ja miten sähkö käytetään, miten sähköntuotantoa ja verkkokapasiteettia kehitetään, kuinka paljon vettä jäähdytys vaatii, voidaanko syntyvä lämpö hyödyntää ja millaisia työpaikkoja investoinnit synnyttävät, huomauttaa atNorthin Euroopan myyntijohtaja Pekka Järveläinen.
Pohjoismaiden etuna on viileä ilmasto ja vähäpäästöinen sähköjärjestelmä. Fingridin tuoreen selvityksen mukaan sähköintensiivistä kulutusta kannattaa sijoittaa lähelle sähköntuotantoa. Näin voidaan vähentää siirtoverkon vahvistamistarvetta ja nopeuttaa liityntöjä.
– Käytännössä lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi ja osa tästä ylijäämälämmöstä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää. Esimerkiksi Espoon datakeskuksen ylijäämälämmöllä lämmitetään viereistä K-Supermarket Mankkaata, Järveläinen kertoo.
Vedenkulutus riippuu jäähdytysratkaisusta
Datakeskusten vedenkulutuksesta puhutaan paljon, mutta jäähdytysratkaisut ja niiden vesijalanjälki vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maailmaa.
Modernin datakeskuksen jäähdytys ei edellytä järvi- tai meriveden jatkuvaa käyttöä. Konkreettinen esimerkki on Kouvolan Myllykoskelle rakennettava datakeskuskampus. Vaikka se sijaitsee Kymijoen rannalla, atNorth ei käytä jokivettä sen jäähdytykseen.
– Myllykoskella käytetään suljettua nestekiertoa ja ilmajäähdytystä. Suunnitteluarvion mukaan vedenkulutus on noin kahdeksasosa Keski-Euroopan vastaavien datakeskusten vedenkulutuksesta ja noin kahdeskymmenesosa esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Singaporessa toimivien datakeskusten vedenkulutuksesta, Järveläinen kertoo.
Datakeskus työllistää suuren joukon ammattilaisia
Datakeskusten työllisyysvaikutukset alkavat jo ennen laitoksen valmistumista. atNorthilla on Suomessa noin sata vakituista työntekijää, joista suuri osa on insinöörejä ja muita teknisiä asiantuntijoita.
Uuden datakeskuksen henkilöstöä tarvitaan jo useita kuukausia ennen käyttöönottoa.
– Datakeskus on kuin laiva: kapteeni ja miehistö eivät astu kyytiin vasta lähtöhetkellä, vaan tutustuvat alukseen ja sen järjestelmiin jo telakalla. Samoin datakeskuksen henkilöstö perehtyy laitokseen hyvissä ajoin ennen käynnistymistä, Järveläinen vertaa.
Datakeskukset työllistävät myös suunnittelijoita sekä turvallisuus- ja kiinteistöpalvelujen ammattilaisia. atNorthilla tarvitaan lisäksi talouden, henkilöstöhallinnon, vastuullisuuden, raportoinnin, myynnin ja johdon osaajia. Työllisyysvaikutukset ulottuvat myös datakeskuksen ulkopuolelle alueen ravintola-, hotelli- ja muihin palveluihin.
Datakeskusten sähköntarve kasvaa digitalisaation mukana osana Suomen sähköistyvää yhteiskuntaa, jossa rakennetaan samalla lisää sähköntuotantoa ja vahvistetaan verkkokapasiteettia. Siksi niiden vaikutuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena: kuinka tehokkaasti energia käytetään, miten vedenkulutus ratkaistaan ja kuinka paljon työtä investointien ympärille syntyy.
Tutustu atNorthin vastuullisiin pohjoismaisiin datakeskusratkaisuihin
