Tekoäly lisää tuottavuutta niin rutiinitehtävissä kuin asiantuntijatöissäkin.
– Stanfordin ja MIT:n tutkimuksessa tekoäly toi tuottavuuden kasvua alhaisen jalostusarvon tietotyössä neljätoista prosenttia. Mutta kun Boston Consulting Group ja Harvard Business School selvittivät tekoälyn, kuten ChatGPT:n käyttöä, myös BCG:n konsulttien tuottavuuden kasvu oli 12,1 prosenttia, samalla kun tehtävien laatu parani, kertoo tekoäly-yrittäjä Antti Merilehto, Elev Consultingista.
ChatGPT on muodostunut generatiivisen tekoälyn synonyymiksi.
– ChatGPT on vain yksi kielimalleista, johon on luotu chat-käyttöliittymä. Kun saatiin helppo tapa kommunikoida tekoälyn kanssa, se breikkasi myös kulmahuoneissa. Kaikessa tiedossa, mitä kielimalliin syöttää pitää ajatella, että se on sellaista, jonka voisi jättää printtinä lounasravintolan pöytään, Merilehto muistuttaa.
Generatiivinen tekoäly ei ole tietokone vaan kielimalli, joka arpoo sanoja. Lähteenä ovat niin Wikipedia kuin Vauva.fi:kin. Miten ohjelmaa promptaa eli käskee vaikuttaa siihen, miten hyviä tekstejä saa ulos.
– Generatiivinen tekoäly antaa aina eri vastauksen, vaikka data olisi otettu yrityksen omista tiedoista. Tekoäly on vähän kuin savolainen, Merilehto nauraa.
Tekoäly auttaa valloittamaan uusia markkinoita
– Jokaisen yrityksen ja asiantuntijan tulee kysyä mitä tämä tarkoittaa meille? Mihin nämä työkalut pystyvät? Mitä me saamme aikaiseksi per tunti? Miten se vaikuttaa meidän asiakkaisiimme? Ovatko asiakkaamme jo meitä edellä? Pystymmekö löytämään uusia markkinoita, mielellään jopa Suomen rajojen ulkopuolelta? Näitä kysymyksiä pitää kysyä, painottaa Merilehto.
– Kenellä on varaa sanoa, että tämä on todella mielenkiintoista, mutta nyt ei ole aikaa kokeilla. Tämä on vielä isompi muutos kuin mobiilin internetin tulo. Kyseessä ei ole IT-projekti vaan muutosjohtaminen. Jos ette ota tekoälyä itse käyttöön, niin kasvuhaluinen kilpailija kyllä ottaa. Mutta kaikki opettelevat vielä, älä siis anna liikaa etumatkaa, sanoo Merilehto lempeästi syyllistäen.