Etusivu » Tulevaisuuden elintarviketeollisuus » Miltä maistuu elintarviketeollisuuden kestävä tulevaisuus?
Vastuullisuus

Miltä maistuu elintarviketeollisuuden kestävä tulevaisuus?

Suomalainen elintarviketeollisuus on jo nyt monilla kestävyysmittareilla tarkasteltuna Euroopan kärkiluokkaa. Kuva: Getty Images

Satumaija Levón

vastuullisuusjohtaja

Elintarviketeollisuusliitto

Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt sekä kuluttajien kasvava kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan haastavat ruoka-alaa jatkuvasti innovoimaan, uudistumaan ja kehittämään toimintaansa.

Suomalainen elintarviketeollisuus on työskennellyt pitkäjänteisesti vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kysymysten parissa. Alalta löytyy lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka jatkuvasti kehittävät omaa vastuullisuuttaan ja tarkastelevat sitä laajasti niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuunkin näkökulmasta.

Vastuullisuuden on pitkään ajateltu perustuvan vapaaehtoisuuteen ja yritysten tahtoon tehdä asioita paremmin. Viime vuosina kestävyyteen liittyvä sääntely on kuitenkin lisääntynyt EU-tasolla merkittävästi, ja tulevaisuudessa kaikkien tulee ylittää lainsäädännön asettamat vähimmäisvaatimukset.

Kestävyyskysymyksillä kilpailijoista erottautuminen ja vastuullisuuden kaupallistaminen on tulevaisuudessa entistä haastavampaa. Samaan aikaan siirtyminen kohti kestävää ruokajärjestelmää on välttämättömyys, jonka eteen on tehtävä yhteistyötä läpi arvoketjun ja yli valtioiden rajojen.

Suomalainen elintarviketeollisuus on jo nyt monilla kestävyysmittareilla tarkasteltuna Euroopan kärkiluokkaa, sillä pohjoinen ruoantuotanto perustuu puhtaaseen kasvuympäristöön ja resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen.

Ilmaston muuttuessa Suomella on tulevaisuudessa mahdollisuus toimia kokoaan suurempana ruokaturvan tuottajana ja tarjota ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin. Laaja-alaisesti eläin- ja kasvituotannon mahdollisuuksia hyödyntävä suomalainen ruokaekosysteemi perustuu monipuoliseen kiertotalousratkaisujen hyödyntämiseen.

Kun ihmisen ravinnoksi kelpaamattomat tuotannon sivuvirrat ja niiden sisältämät ravinteet hyödynnetään eläinten rehuna, muiden tuotteiden raaka-aineena, lannoitteina tai energiana, säästetään neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

Kestävän ruoantuotannon kehityksen kulmakivenä on pitkään ollut eri tieteenalojen ja teknologioiden ennakkoluuloton yhdistäminen sekä yhteistyö yli toimialarajojen. Tämä osoittaa, miten yritysten omaehtoiselle vastuullisuustyön kehittämiselle on edelleen jätettävä tilaa myös tulevaisuudessa.

Next article