Kaukolämpöala elää nopeaa murrosta: datakeskusten hukkalämpö, sähkökattiloiden reservimarkkinat ja yhä nopeampitempoiset lämpöakut tuovat toimialalle uusia mahdollisuuksia, kuten myös uudenlaista monimutkaisuutta ja haastetta.
– Kaukolämpöala elää nyt suurinta murrostaan vuosikymmeniin. Se, mikä erottaa onnistuneen investoinnin muista, ratkeaa jo suunnittelupöydällä, eikä käyttöönoton jälkeen, sanoo Planora Oy:n tekninen johtaja Taisto Tallavaara.
Vuonna 1987 perustettu Planora erikoistui tietokantapohjaiseen verkostomallinnukseen jo 1980-luvun lopulla. Lähes 40 vuoden aikana yhtiö on analysoinut noin 200 suomalaista kaukolämpöverkkoa, kattaen käytännössä lähes kaikki maan suurimmat kaupungit. Tätä osaamista Planora tuo nyt myös datakeskus-, lämpöakku- ja sähkökattilaprojekteihin.
Uudet optimointijärjestelmät ennustavat mm. kulutusta ja säätä tarkasti, mutta eivät aina näe uudessa tuotantotilanteessa verkkoon muodostuvia lämmönsiirto- ja pumppausrajoitteita. Ellei näitä huomioida jo hankkeen selvitys- ja suunnitteluvaiheessa, niin kannattavuuteen voi tulla iso lovi.
– Planora tuo dynaamisen verkostolaskennan mukaan jo hankkeen alkuvaiheeseen. Näin rajoitteet tunnistetaan etukäteen, ja investointi kuten sähkökattila, lämpöakku tai hukkalämmön talteenotto toimii suunnitellusti heti käyttöönotosta lähtien, eikä vasta 1–2 vuoden harjoittelujakson ja korjauksien jälkeen.
Planora sovittaa erilaiset toimijat yhteen
Tallavaara lisää, että etenkin datakeskusten hukkalämmön tehokas hyödyntäminen edellyttää pitkälle erikoistunutta osaamista: Hukkalämmön 30–35-asteinen lämpötila vaatii lämpöpumppuja ja usein lisälämmitystä kaukolämpöverkon tarpeisiin, ja eri toimijoiden parametrit ja järjestelmät on sovitettava yhteen.
– Datakeskustoimittajat ja kaukolämpöyhtiö puhuvat usein sopimusteknisesti eri kieltä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että hukkalämpö taipuu verkon tarpeisiin teknisesti, taloudellisesti ja sopimuksellisesti, Tallavaara kuvailee.
Lue lisää kaukolämpöjärjestelmien suunnittelusta
