Euroopan edullisinta sähköä on viime vuosina ollut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sähkön hinta on yksi Suomen keskeisistä kilpailueduista, kun teollisuus etsii paikkoja uusille investoinneille. Samalla tuotannon ja kulutuksen on pystyttävä kohtaamaan nykyistä joustavammin.
– Edullinen sähkö houkuttelee teollisia investointeja, mutta vaihteleva tuotanto näkyy myös hinnan vaihteluna. Siksi uusissa teollisuuslaitoksissa ja vanhojen modernisoinneissa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän kulutusjoustoa, huomauttaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Teollisuudessa jousto ei tarkoita välttämättä tuotannon pysäyttämistä. Prosesseja voidaan suunnitella niin, että paljon sähköä kuluttavia vaiheita ajoitetaan edullisen sähkön tunneille tai välituotteita valmistetaan varastoon silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla.
Kulutusjouston rinnalle tarvitaan myös säädettävää sähköntuotantoa. Sähkön hinnan vaihtelu kannustaa sekä joustamaan kulutuksessa että investoimaan tuotantoon, jota voidaan lisätä silloin, kun tuuli- tai aurinkosähköä ei ole riittävästi tarjolla. Myös energiavarastoilla on tärkeä rooli etenkin lyhytaikaisen vaihtelun tasaamisessa.
Myös Itä-Suomi tarvitsee puhdasta sähköntuotantoa
Puhdas sähkö on myös alue- ja turvallisuuskysymys. Mitä enemmän sähköä tuotetaan kotimaassa ja eri puolilla Suomea, sitä pienempi on riippuvuus tuonnista. Eri puolille Suomea hajautettu sähköntuotanto olisi Suomen etu, sillä se tasapainottaisi sähköntuotantoa, vähentäisi siirtokustannuksia ja laskisi sähkön hintaa.
Tuulivoima on keskittynyt voimakkaasti Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Kaakkois-Suomen tuotanto voisi tasata tuulisähkön saatavuutta, koska sääolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa eri aikaan. Itä-Suomessa rakentamista ovat rajoittaneet erityisesti maanpuolustukseen ja valvontajärjestelmiin liittyvät kysymykset. Rakentamisen mahdollistaminen edellyttää teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla energiantuotannon ja puolustuksen tarpeita voidaan sovittaa yhteen.
– Itä-Suomen tuulivoimakysymyksessä ratkaistaan, jätetäänkö Itä-Suomi kokonaan vihreän siirtymän ulkopuolelle, toteaa Mikkonen.
