Kannattaako elämässä koskaan jättää mitään arvokasta yhden kortin varaan, saati sitten asumisessa tai autoilussa. Lämmitysenergia Yhdistyksellä on tähän selkeä kanta: vanhassa vara parempi, säilytä öljylämmitys, mutta luovu fossiilisista polttoaineista ja siirry uusiutuviin.
Suomen hallitus haluaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen patistamalla ihmisiä ja taloyhtiöitä siirtymään öljylämmityksestä kaukolämpöön tai lämpöpumpputekniikkaan. Mutta onko tämä sittenkään paras saati taloudellisin vaihtoehto, mikäli suomalaisten hiilidioksidipäästöjä halutaan oikeasti leikata? Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannula on perustellusti sitä mieltä, että näin ei ole.
”Vielä tällä hetkellä ja pitkälti tulevaisuuteenkin niin kaukolämmön kuin sähköntuotannonkin päästöt etenkin lämmityskaudella talvisaikaan ovat yllättävän korkeat, kaukolämmöllä jopa öljylämmitystä korkeammat. Ja vaikka sähköntuotannosta osa – kuten tuuli- ja aurinkosähkö – ovat päästöttömiä, ei niiden osuus tuotannosta ole vielä kovin suuri”, Hannula muistuttaa.
Kymmeniä vuosia energia- ja lämmityslaiteratkaisujen parissa toimineen Hannulan viesti etenkin kuluttajille on, että hätiköityjä ratkaisuja ei kannata tehdä. Mikäli hyvin toimivasta öljylämmitysjärjestelmästä luopuu kokonaan, voivat vaihtoehtoiset ratkaisut tulla yllättävänkin kalliiksi eikä toivottuja säästöjäkään aina synny.
Yhtälailla ekologisesti ajatteleva kuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että talvella kovimpien pakkasten aikaan tuotettava sähkö kuormittaa päästöillään ilmastoa kaikkein eniten. Kotitalouksien varastoimalla öljyllä on tärkeä merkitys myös huoltovarmuuden kannalta, mikä on syytä pitää mielessä.
”Huoltovarmuuden näkökulmasta on myös muistettava, että Suomen sähkönkulutuksesta tuonnin osuus on merkittävä. Tämän, pääasiassa Venäjältä, saatavan sähkön päästöihin tai tuotantotapaan emme pysty millään tavalla vaikuttamaan”, Hannula huomauttaa.
Kevyempikin ratkaisu voi riittää
Mikäli kuluttaja etsii taloudellisinta, turvallisinta sekä mahdollisimman vähäpäästöistä, luotettavaa lämmitysratkaisua, on Hannulan resepti tähän selkeä: valitse hybridilämmitysjärjestelmä. Analogia on hiukan sama kuin autoilussa: yksin sähkön varaan jättäytyvä saattaa ottaa ison riskin.
”Yhdistämällä hyvin toimivaan öljylämmitysjärjestelmään vesi-ilmalämpöpumpun, saavutetaan molempien järjestelmien parhaat puolet kohtuullisin investointikustannuksin sekä huomattavan matalilla päästöillä. Kun lämpöpumppua ei tarvitse mitoittaa kovimpien pakkasten energiatarpeen mukaan, riittää hyvin kevyempikin ratkaisu, joka integroidaan osaksi muuta lämmitysjärjestelmää”, Hannula kertoo.
”Tällöin kotitalouden tarvitsemaa lämmitysenergiaa tuotetaan leudommilla säillä erittäin hyvän hyötysuhteen optimaalisissa olosuhteissa omaavalla lämpöpumpputekniikalla jopa COP 5-kertoimella. Kovimmilla pakkasilla, kun lämpöpumpun hyötysuhde on heikko ja teho riittämätön kattamaan kaikkea energiantarvetta, voidaan turvautua öljylämmitykseen.”
Varsinaisen öljylämmityksenkin päästöt jäävät alhaisiksi, kun siirrytään fossiilisesta lämmitysöljystä kotimaisen uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön. Sataporosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön voi siirtyä, kunhan teettää pienen päivityksen itse polttimeen.
”Poltinasentaja tai -huoltaja pystyy tavanomaisen huoltokäynnin yhteydessä tekemään vaadittavat muutokset, eli lähinnä säätää hieman polttoa ja tarvittaessa vaihtaa polttimen liekintunnistimen”, Hannula kertoo.
Uusiutuvan lämmitysöljyn koko maan kattava jakelu käynnistyi tänä syksynä.
Hannulaa ihmetyttääkin päättäjien hinku siirtyä sähköä runsaasti kuluttaviin ratkaisuihin, kun sähkön tuotannon päästöt ovat varsin korkeat.
”Pitkässä juoksussa sähkö muuttuu vähäpäästöisemmäksi, mutta meillä on tarjolla jo nyt laskennallisesti päästötön vaihtoehto. Hieman ihmetyttää toisinaan, miksi ideologia ohittaa faktan?”
Hybridi sopii myös kerrostaloon
Kerrostaloissa on viime vuosina siirrytty monin paikoin kaukolämmöstä ja öljystä lämpöpumpputekniikkaan. Toki myös välillä toisinpäin.
Täystehoiseen maalämpöön siirryttäessä investointi on raskas ja vaatii helposti toistakymmentä lämpökaivoa. Aina se ei suinkaan ole edes mahdollista tonttien koon tai kaavamääräysten vuoksi.
”Tässäkin kohden hybridiratkaisu lisää sekä turvallisuutta että säästää alkuvaiheen investoinnissa helposti kuusinumeroisia summia. Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpuilla voidaan ottaa iso osa hukkaenergiasta käyttöön kohtuukuluin”, Hannula korostaa.
”Öljylämmitys hybridissä luo lämmitysjärjestelmään turvallisuutta ja vastaavan tehoinen sähkökattila vaatii julmat sulaketehot sekä kuluttaa juuri kalleinta ja runsaspäästöisintä sähköä. Öljylämmitystä voidaan hyödyntää joustavasti kylminä päivinä ja se takaa lämmönriittävyyden kaikissa olosuhteissa.”
Hannula huomauttaa, että leudommilla keleillä myös sähköntuotanto painottuu vähäpäästöisiin ja päästöttömiin tuotantomenetelmiin, jolloin lämpöpumpuilla saavutetaan sekä taloudelliset että ympäristötavoitteet. Yhdistämällä tämä mahdollisuus uusiutuviin polttoaineisiin, ottaa taloyhtiö ison harppauksen kohti ekologisempaa asumista – järkevin kustannuksin ja turvallisesti.