Teknologioiden kehitys on viime aikoina ollut todella nopeaa. Bisnesenkeli Risto Siilasmaa on viisaasti sanonut, että maailma ei tule enää koskaan muuttumaan yhtä hitaasti, kuin se tänä päivänä muuttuu.
Muutosnopeus kiihtyy jatkuvasti, ja meillä on maassamme useita sellaisia teknologioita, jotka kehittyvät eksponentiaalisesti. Erityisesti tämä on nähtävissä digitaalisten teknologioiden, mutta myös uusiutuvan energian osalta. Suomalaisen teknologiateollisuuden eri toimialat käyvät tällä hetkellä läpi murrosta, ja esimerkiksi myös valmistava teollisuus muuttuu koko ajan digitaalisemmaksi.
Maailmassa tarvitaan tulevaisuudessakin moottoreita ja laivoja, mutta teollisuuden liiketoimintamallin muuttuessa tuotteen rinnalla myydään jatkuvasti enemmän myös palveluita. IoT:n, langattomien teknologioiden, tekoälyn, data-analytiikan ja virtuaaliteknologian myötä siirrytään yhä laajempiin, globaalisti toimiviin ekosysteemeihin.
Kun tällä hetkellä suurimmaksi osaksi myydään lamppuja ja valaisimia, tulevaisuudessa myydään valoa. Edelleenkin toki tähän kaikkeen liittyy olennaisesti laite, mutta todennäköisesti ostaja ei sitä enää halua ostaa eikä varsinaisesti omistaa. Tulevaisuuden liiketoimintamallissa myydään sitä arvoa, jota asiakas tarvitsee. Esimerkiksi nyt vaikka sitä valoa varsinaisen laitteen sijaan.
Suomi on kautta linjan kansainvälisesti kehittämässä ja hyödyntämässä uusia teknologioita. Mielestäni Suomen kannalta olennaista on se, miten hyvin näitä uusia teknologisia ratkaisuja pystytään hyödyntämään eri toimialoilla. Suomalaisille teknologiajohtajille tehdyn tutkimuksen mukaan yli 70 % vastaajista kokee merkittävimmän uhan tulevan oman toimialan ulkopuolelta – uusilta kilpailijoilta siis.
Samojen vastaajien mukaan ykköshaaste uusien teknologioiden käyttöönotossa ovat ihmiset ja osaaminen – näillä ratkaistaan, kykeneekö yritys tekemään uusia teknologioita hyödyntävän strategian kannattavan ja kasvavan liiketoiminnan saavuttamiseksi ja löytyykö yrityksestä kyvykkyyttä johtaa liiketoiminnan kehittämistä niin, että teknologiat pystytään ottamaan tehokkaasti käyttöön. Mitään ei kuitenkaan tapahdu ilman halua ja rohkeutta. Pitää olla uskallusta satsata erityisesti uuden liiketoiminnan kehittämiseen.
Tällä hetkellä yritykset keskittyvät erityisesti data-analytiikkaan, ja esimerkiksi valmistavan teollisuuden koko tuotannon automatisointiin ja robotisointiin. Tämän rinnalla panostetaan teollisen internetin maailmaan ja samalla 5g-asioihin sekä viimeisimpänä enenevissä määrin myös virtuaalitodellisuuteen sekä tekoälyyn.
Teknologiayritysten kasvuvauhti on kiihkeää, ja neljän vuoden sisällä alalle tarvitaan 50 000 uutta ihmistä. Samanaikaisesti osaamisen tarve muuttuu, ja samalla kehittyvät myös nykyisen henkilöstön osaamistarpeet. Tämän valtavan haasteen ratkaisemiseksi pitää pystyä vahvasti panostamaan maamme koulutusjärjestelmään. Tarvitsemme myös muunto- ja täydennyskoulutusta sekä työperäistä maahanmuuttoa. Yksin suomalaisin voimin tulevan teknologiaosaamisen vajetta ei ratkaista.
Kirjoittaja Laura Juvonen toimii Teknologiateollisuus ry:n johtajana.