Johtamistapoja on niin monta kuin on johtajiakin. Yleisesti hyvän johtajuuden voi kuitenkin jakaa viiteen eri kokonaisuuteen, joita hyödyntämällä ja omaan organisaatioon peilaamalla saa hyvän pohjan johtajuudelle.
1. Luottamus ja arvostus
Johtajuuden tulee edistää luottamusta, jotta ihmiset voivat työskennellä rakentavalla tavalla yhdessä. Johdon ja henkilöstön välillä tarvitaan erityisesti luottamusta. Silloin työyhteisö on jo askeleen lähempänä toimivaa ja tuloksellista yhteisöä.
Luottamus on iso osa työyhteisön sosiaalista pääomaa. Vahva luottamus mahdollistaa luovan ja aktiivisesti kehittyvän organisaation. Luottamusta edistävät muun muassa oikeudenmukainen johtaminen, sovittujen toimintatapojen noudattaminen, toisia arvostava vuorovaikutus, vastuullisuus, rehellisyys ja avoin tiedonvälitys.
Edistä luottamusta näillä:
- Toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Tavoitteet ovat yhteiset ja tieto on saatavilla kaikille.
- Johto jakaa vastuun sekä valtuuksia.
- Työpaikalla toimitaan eettisesti, kaikkia arvostetaan ja keskustelu koetaan avoimeksi.
2. Yhteistyö ja verkostot
Yhteistyön merkitys henkilöstön kesken sekä suhteessa asiakkaisiin muuttuu jatkuvasti. Työyhteisöjen tiimit koostuvat yhä useammin erilaisista osaajista ja toimijoista.
Verkostoitumalla eri asiantuntijoiden ja toimijoiden välillä luodaan mahdollisuuksia uusien palveluiden syntymiseen.
Edistä yhteistyön sujuvuutta näillä:
- Organisaatioissa arvostetaan yhteistyötaitoja ja kykyä toimia työyhteisöä rakentavalla tavalla.
- Toimintatavat tulee sopia yhdessä ja niihin tulee sitoututa.
3. Monimuotoisuus ja yksilöllisyys
Työyhteisön monimuotoisuudella tarkoitetaan yhteisön ja asiakaskunnan laajaa kirjoa, joka kattaa muun muassa ihmisiä eri etnisistä taustoista, uskonnoista tai kieliryhmistä. Osa monimuotoisuudesta on näkyvää, osa ei. Monimuotoisuutta ei tulisi kuitenkaan pakottaa valitsemalla työntekijät vain erilaisuutensa vuoksi.
Johdon asenne ja näkemykset monimuotoisuudesta heijastuu usein vahvasti työyhteisöön ja organisaatioon. Johtaessa tulee arvostaa ja tunnistaa yksilöiden erilaiset kokemukset, osaaminen ja näkemykset.
Edistä monimuotoisuutta näillä:
- Henkilöstön monimuotoisuus tulee nähdä voimavarana, joka edistää kehittymistä.
- Organisaatiossa tulee tunnistaa ja arvostaa erilaisuudet taustoista osaamiseen.
- Hyvä johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja mahdollistaa työn tekemisen joustavissa elämäntilanteissa.
4. Osaaminen ja kehittyminen
Osaamista kehittämällä jokainen organisaatio ja työyhteisö menestyy. Osaaminen kehittyy jatkuvasti töitä tehdessä, mutta sitä voi myös kehittää monin tavoin. Näitä tapoja ovat esimerkiksi perehdyttäminen, opastus, koulutukset ja valmennukset, kehityskeskustelut, erilaiset projektit sekä verkostoitumiset.
Johtamisella varmistetaan, että osaaminen vastaa organisaation tarpeita ja kehittyy työn mukana. Osaamisen kehittäminen jatkuvasti ja ennakoivasti vaikuttaa positiivisesti organisaatioon ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Osaamista edistäessä muista nämä:
- Työyhteisössä tulisi jatkuvasti saada kehittävää palautetta.
- Osaamisen kehittäminen tulisi ennakoida tulevaisuuden kannalta.
- Työtehtävien tulisi tukea oppimista ja uudistumista.
5. Uudistuminen ja osallisuus
Muutos ja uudistuminen organisaatiossa eivät tapahdu johtajien käskemänä, vaan ne syntyvät erilaisten yhteistöiden ja yksilöiden kautta.
Onnistuakseen uudistuksessa, organisaatio tai työyhteisö tarvitsee aktiivista johtamista. Tavoitelähtöinen uudistaminen on suunnitelmallista ja etukäteen määriteltyä, kun taas käytännönläheinen uudistaminen on usein joustavampaa, nopeampaa ja paikallisempaa. Molempia tarvitaan työyhteisössä.
Ideaalisessa tilanteessa nämä kummatkin kohtaavat ja toteutuvat samanaikaisesti. Johtaessa kannattaa ymmärtää, että muutos voidaan usein kokea uhkaavaksi tai jopa pelottavaksi asiaksi. Innostavaksi se koetaan silloin kun siihen pääsee itse vaikuttamaan.
Uudistumista edistäessä muista nämä:
- Henkilöstön osaaminen ja ideat tulisi ottaa huomioon uudistamisessa.
- Johto innostaa henkilöstöä kokeileimaan uusia toimintatapoja
- Uudistuksen arvioinnissa tulisi seurata myös henkilöstön hyvinvointia.
Johtamisen tulisi siis olla kaikkia huomioivaa, inspiroivaa, kehittävää, monipuolista, kunnioittavaa ja yksilöllistä. Johtajat ja esimiehet eivät ole samasta kivestä veistettyjä, eikä näin kuuluisikaan olla. Kun oikeanlaisen johtajan yhdistää oikeanlaiseen työyhteisöön ja organisaatioon, ihmeitä voi tapahtua.
Lähde: Työterveyslaitos