Max von Bonsdorff
kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikönpäällikkö, Ulkoasiainministeriö
Kehitysmaiden kasvavat markkinat houkuttelevat suomalaisia yrityksiä. Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroin suomalaisten yritysten kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa.
Kehitysmaiden kehittyvät markkinat kiinnostavat kasvuun ja kansainväliseen toimintaan tähtääviä yrityksiä. Kehitysmaiden joukossa on kehitystasoltaan hyvin eritasoisia maita, mutta useissa kehitysmaissa talouden kasvu on nousujohteinen ja ostovoima lisääntyy.
– Kehitysmaat ovat jo suuri markkina. Monet Aasian, Latinalaisen-Amerikan sekä Afrikan maat, esimerkkeinä Tansania ja Kenia, ovat kasvaneet voimakkaasti ja kehittyneiden markkinoiden tuotteille ja palveluille on kysyntää. Globaalin talouden näkökulmasta pitkän tähtäimen kasvupotentiaali on kehitysmaissa, ja nimenomaan Afrikassa, sanoo ulkoministeriön kehitysrahoituksen yksikönpäällikkö Max von Bonsdorff.
Kehitysyhteistyön rahoitusmuotoja on useita
Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroin suomalaisten yritysten kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa. Toiminnan tavoitteena tulee aina olla kohdemaiden taloudellisen, sosiaalisen tai ympäristöllisen kehityksen edistäminen.
– Kehitysmaat tarvitsevat oman kehityksensä tueksi lisää osaamista ja uutta teknologiaa tuovia ulkomaisia yrityksiä pitkäkestoiseen liiketoimintaan paikallisten yrittäjien kanssa, toteaa von Bonsdorff.
Kehitysmaan markkinat eivät sovi pikavoittojen etsijöille.
– Instrumentit on suunnattu yrityksille, jotka suunnittelevat panostamista pitkäaikaiseen liiketoimintaan kehitysmaissa. Ne soveltuvat pääosin yrityksille, joilla ei ole varsinaista kokemusta kehitysmaassa operoimisesta, mutta joilla on hyviä suunnitelmia, von Bonsdorff kiteyttää.
– Esimerkiksi on mahdollista hakea pitkäaikaista rahoitusta kehitysmaiden vastuulliseen yksityiseen yritystoimintaan. Tämän lisäksi on instrumentti, joka tukee kehitysmaiden julkisen sektorin investointeja, joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa. Kiinnostava mahdollisuus on myös liikekumppanuusohjelma, joka tukee suomalaisia ja kehitysmaiden yrityksiä uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja yhteistyökumppanien löytämiseksi. Lisäksi toinen ohjelma tukee suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita innovaatioissa, joilla ratkaistaan kehityshaasteita ja tehdään menestyksekästä sekä kestävää liiketoimintaa, hän luettelee.
Ei pikavoittojen perässä
Kehitysmaamarkkinoille pyrkivän yrityksen tulisi ottaa huomioon monia tekijöitä. Maassa vallitseva yhteiskunnallinen tilanne voi erota merkittävästi totutusta: toimintaolosuhteet voivat olla heikommat sekä sisältää enemmän riskejä.
– Heikompi toimintaympäristö ei tarkoita, etteikö yritys voisi tehdä hyvää liiketoimintaa. Kehitysmaassa todellisuus on merkittävästi erilainen kuin Suomessa ja monissa maissa on korruptiohaasteita. Kehitysmaissa suhteiden ja tunnettuuden rakentaminen on oleellista ja olosuhteiden oppimiseen tulisi panostaa. Yritykselle kyseessä on pidemmän aikavälin investointi: kehitysmaan markkinat eivät sovi pikavoittojen etsijöille.