Heikki Sorasahi
kiertotalous-asiantuntija, Sitra
Nani Pajunen
kiertotalouden johtava asiantuntija, Sitra
Kolme suurinta maapallon luonnonvarojen kuluttajaa ovat asuminen ja rakennettu ympäristö, ruoka sekä liikkuminen. Ympäristön kuormituksen hillitseminen edellyttää merkittävää muutosta niissä kaikissa.
– Liikkuminenkaan ei voi välttyä isoilta muutoksilta ilmastonmuutoksen edessä. Koko liikennejärjestelmä ja -kulttuuri pitää ajatella uudestaan kiertotalouden näkökulmasta hukkaa minimoiden, sanoo Heikki Sorasahi, Sitran kiertotalousasiantuntija.
Hiilineutraali liikenne Suomessa edellyttää yksityisautojen ajokilometrimäärän vähentymistä sekä liikenteen sähköistymistä, biopolttoaineita ja ajoneuvoteknologian kehittymistä.
Kun sähköistämiseen lisätään vielä liikenteen palveluistumisen ja uusiutuvan energian käytön maksimointi sekä akkujen kierrätys, ollaan jo lähellä kokonaisvaltaista kiertotalousajattelua.
– Joku onkin sanonut, että vallankumous ei tapahdu korvaamalla viisi polttomoottoriautoa viidellä sähköautolla vaan korvaamalla viisi polttomoottoriautoa yhdellä sähköautolla, Sorasahi konkretisoi oivaltavasti.
Suomessa ollaan etunenässä, kun puhutaan liikkumisesta palveluna
Myös autoteollisuudessa panostetaan vahvasti palveluistumiseen, sähköistymiseen ja itsestään ajaviin ajoneuvoihin. Iso visio Sorasahin mukaan on se, että erityisesti isommissa kaupungeissa auton myymisen sijaan myydäänkin liikkumista ja kilometrejä.
Tällöin ajoneuvot kannattaa tehdä mahdollisimman pitkäikäisiksi ja laadukkaiksi, jotta ne palvelevat tulevaisuuden bisnestä: käyttöoikeuden ostamista matkaan.
Esimerkiksi vertaisvuokra-alustalla voi kuka vain laittaa oman autonsa vuokralle tai vuokrata sinne ilmoitettuja yksityisomistuksessa olevia autoja.
– Palveluiden hinnoittelussa kannustetaan käyttämään joukkoliikennettä aina kun voi, mutta silloin kun autoa tarvitaan, esimerkiksi yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä kohtuullisen edullisesti, hän sanoo.
Rakennettu ympäristö kulkee kohti kiertotaloutta
Nani Pajunen, Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija, pitää tärkeänä rakennetun ympäristön suunnittelua sellaiseksi, että se tarjoaa mahdollisuuden kiertotalouden mukaiseen elämäntapaan ja liiketoimintaan.
– On tärkeää pohtia, kuinka tulevaisuuden elinolosuhteet mahdollistetaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla ja otetaan kiertotalous mukaan jo alueiden suunnitteluvaiheessa. Lähiruoan tuotanto, modulaariset ratkaisut rakennuksissa, tilankäytön tehostaminen sekä liikkumisen jakamispalvelut pitää ottaa huomioon jo tulevien asuinalueiden suunnittelussa, hän sanoo.
Kiertotalouden mukainen rakentaminen edellyttää Pajusen mukaan uudenlaista yhteistyötä ja muun muassa vuorovaikutteisen suunnittelu- ja lupaprosessin opettelua. Hän kertoo esimerkin siitä, kuinka suunnittelu kiertotalous edellä yhdistää rakentamisen eri vaiheita uudella tavalla:
– Rakennuslupaa ei voida ehkä enää myöntää täydellisesti etukäteen. Esimerkiksi jos uudessa rakennuksessa käytetään toisesta kohteesta käytöstä poistuneita vanhoja ikkunoita, uutta kohdetta ei voida suunnitella kokonaan valmiiksi ennen kuin tiedetään tarkasti, mitä uudelleenkäytettäviä rakennustuotteita siinä tullaan käyttämään.