Etusivu » Kasvu ja kansainvälistyminen » Mahdollisuuksien mantereelle, yhdessä
Kasvu ja kansainvälistyminen

Mahdollisuuksien mantereelle, yhdessä

mahdollisuuksien-mantere-afrikka
mahdollisuuksien-mantere-afrikka
Kuva: Unsplash

Afrikka on Suomessa otsikoissa tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uutisoinnissa korostuvat edelleen uhkat väestönkasvusta ja ilmastopakolaisuudesta. Vähemmälle huomiolle jää mantereella aistittava tahtotila kääntää ongelmat ratkaisuiksi. Tätä kun tarkastelee, nousee Afrikka esille mahdollisuuksien mantereena.

Puheet Afrikan orastavasta ”kehitysloikasta” kestävämmälle kasvu-uralle eivät ole vailla katetta. Manner on vahvasti mukana digitalisaation ja kiertotalouden kaltaisissa globaaleissa megatrendeissä. Off-grid sähköntuotannon ja mobiilimaksamisen avulla kuluttajat ja yrittäjät Itä-Afrikan maaseudulla ohittavat perinteisen taloudellisen infrastruktuurin puutteen. Mantereella luodaan näin elinkelpoisia markkinoita seuduille, joissa näitä ei ole ennen ollut. Eteläisessä Afrikassa tuotantolaitokset joutuvat mukautumaan krooniseen kuivuuteen omaksumalla veden kierrätyksen toimintastrategiansa perustaksi.

Afrikan osuus maailmantaloudessa ja -kaupassa on edelleen vähäinen, noin 2,5-3 prosenttia. Mantereen taloudet kasvavat keskimääräisellä 4 prosentin vuositasollaan kuitenkin vahvemmin kuin muut kehittyvät taloudet Kiina ja Intia pois lukien. Norsunluurannikko, Ruanda ja Senegal lukeutuvat 7 prosentin tasollaan maailman nopeitten kasvavien maiden joukkoon. Todellinen kasvu on ilmeisimmin vielä vahvempaa, sillä osa afrikkalaisesta yrittäjyydestä jää virallisilta tilastoilta katveeseen.

Myös Afrikan taloudellinen yhdentyminen ottaa edistysaskelia. Mantereen maiden keskinäinen kauppa kasvattaa asteittain osuuttaan kokonaisviennistä, uudet lentoyhteydet parantavat sisäistä liikkuvuutta ja afrikkalaisyritykset investoivat enenevästi kotimantereelleen. Eteläafrikkalaiset ovat nykyisin mantereen seitsemänneksi suurin ulkoinen investoija ja myös marokkolaiset, kenialaiset, nigerialaiset sekä egyptiläiset yritykset ovat aktiivisia. Viime vuonna tehty päätös perustaa Afrikan vapaakauppa-alue on omiaan tukemaan trendiä.

Toimintaympäristön karikot Afrikassa ovat todelliset. Lainsäädäntö sekä hallinto ovat usein heikkoa tasoa, korruptio yleistä ja osaava työvoima kallista. Monet mantereen taloudet ovat ylivelkaantuneita ja myös yhteiskunnallinen vakaus rakoilee paikoin. Liiketoiminnan helppoutta mittaavassa Maailmanpankin Ease of Doing Business -vertailussa Afrikan maista parhaiten sijoittuvat Mauritius (13.), Ruanda (38.), Marokko (53.), Kenia (56.), Tunisia (78.) sekä Etelä-Afrikka (84.).

Suomi panostaa Afrikka-suhteisiinsa. Emme ole yksin pyrkimyksessämme – monet kilpailijamme ovat jo vahvasti mantereella. Edelläkävijän asemamme digitalisaation ja kiertotalouden megatrendeissä luo meille kuitenkin mahdollisuuden erottua joukosta. Meillä on lisäksi etunamme tarina, joka resonoi afrikkalaisessa kuulijassa. Olemmehan luoneet maastamme vaatimattomista lähtökohdista lyhyessä vuosisadassa erään maailman vakaimmista, vauraimmista valtioista.

Afrikan markkinat janoavat kokonaisratkaisuja. Se mikä myy Suomessa, harvemmin toimii mantereella sellaisenaan. Pitää olla valmiutta jalkautua markkinoille ja panostaa paikallisiin tarpeisiin vastaavaan toimintamalliin, sekä investoida erityisesti ihmisiin. Markkinoiden karikot huomioiden on myös kyettävä hallitsemaan riskejä. Yksin ei leikkiin kannata ryhtyä, vaan olosuhteet tuntevat sekä luotettaviksi ja osaavaksi tiedetyt kumppanit ympärillesi haalien.

Suomen elinkeinoelämällä on työssään ulkoministeriön ja Business Finlandin Team Finland -verkostot täysimääräisessä käytössään. Edustajamme Afrikassa raportoivat megatrendien kehityksestä, edistävät pitkäjänteisesti Suomen tunnettuutta ja auttavat yrityksiä luovimaan karikoissa. Porttinamme Afrikan maiden viranomaisiin ovat 12 mantereella toimivaa suurlähetystöämme, joiden paikallisverkostoilla katamme ison osan alueen maista.

Omaamme myös institutionaaliset suhteet kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin. Näiden lainat ja takuut sekä suorat sijoitukset pehmentävät työllisyyttä ja yhteiskunnallista kehitystä edistävien kaupallisten hankkeiden riskejä Afrikassa. Euroopan Unionin jäsenenä Suomella on lisäksi käytössään EU-komission Afrikka-Allianssin poliittinen viitekehys sekä Euroopan ulkoisten investointien ohjelman yritysrahoitus. EU:n uudella rahoituskaudella 2021-2027 rahoituksen odotetaan laajenevan entisestään.

On aika päivittää mielikuvat Afrikasta.

Kirjoittaja Juha Savolainen toimii Eteläisen ja läntisen Afrikan yksikönpäällikkönä Ulkoministeriössä.

Next article