Vuosina 2020 ja 2019 Suomi oli ykkönen DESI-digitalisaatiovertailussa. Nyt voiton vei Tanska, Suomi pääsi hopealle ja Ruotsi tuli kolmanneksi.
Euroopan komission vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi, DESI, mittaa EU-maiden edistymistä kohti digitaloutta ja -yhteiskuntaa. Seurattavat osa-alueet ovat inhimillinen pääoma, laajakaistayhteydet, yritysten digitaaliteknologian käyttö ja julkishallinnon digitaaliset palvelut.
Vaikka kaikki EU-maat olivat edistyneet, digitalisaation kokonaiskuva vaihtelee ja ero edelläkävijöiden ja DESI-indeksin heikoimpien suoriutujien välillä on edelleen suuri. Tarvitaan lisätoimia, jotta Euroopan digitaaliselle vuosikymmenelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomi on parantanut pisteitään monilla DESI-indeksin osa-alueilla ja on edelleen kärkipäässä inhimillisessä pääomassa, digitaaliteknologian integraatiossa sekä julkishallinnon digitaalisissa palveluissa. Suomen vuoden 2021 pistemäärä 67,1 on korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 50,7 eikä kovin kaukana Tanskan voittopisteistä 70,1. Suomalaisten digitaalisten taitojen osuus on huomattavasti korkeampi kuin EU:n keskiarvo 56 prosenttia, Suomessa vähintään perustaidot on 76 prosentilla ihmisistä.
Suomen koko yhteiskuntaa osallistava toimintatapa Agenda 2030:n toimeenpanossa on saanut kansainvälistä kiitosta.
Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan yli 80 prosenttia Suomessa toimivista saksalaisyrityksistä pitää työntekijöiden ja alihankkijoiden digiosaamisen tasoa Suomessa parempana kuin kotimaassaan Saksassa.
Matkaa digitaalisen vuosikymmenen osaamistavoitteisiin kuitenkin vielä on. Tarvitaan lisää koulutusta, jotta 80 prosentilla väestöstä olisi digitaaliset perustaidot ja EU:ssa 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa.
EU:n tavoitteena on myös, että vuonna 2030 pk-yrityksistä 90 prosenttia olisi digitalisaatiossa vähintään perustasolla. Suomessa perustasolla oli 88 prosenttia pk-yrityksistä jo vuonna 2020. Suomessa myös julkishallinnon sähköisten viranomaispalvelujen saatavuus ja käyttö ovat erityinen vahvuus.
YK:n vertailussa Suomi on kestävän kehityksen ykkönen
YK ja Bertelsmann-säätiö vertailivat kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteiden toteutumista yli 150 valtiossa. Agenda 2030 tähtää maailmanlaajuisesti jatkuvaan ja ohjattuun yhteiskunnalliseen muutokseen, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet kaikille nyt ja tulevaisuudessa.
Pohjoismainen kamppailu kärkipaikasta oli tiukka, Suomi vei voiton Ruotsi ja Tanska kannoillaan. Suomen koko yhteiskuntaa osallistava toimintatapa Agenda 2030:n toimeenpanossa on saanut kansainvälistä kiitosta.
YK:n raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa vuonna 2015 asetetut kestävän kehityksen tavoitteet muun muassa köyhyyden vähentämisessä, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa sekä rauhassa ja oikeusvaltiossa. Suomella on parannettavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, vastuullisessa kulutuksessa ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa.
Sekä digitaalinen edelläkävijyys että kestävän kehityksen osaaminen tuovat Suomelle varteenotettavia vientimahdollisuuksia.
Lähteet: Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi 2021 (europa.eu), YK:n kestävän kehityksen maavertailu, Sustainable Development Report 2021 – Sustainable Development Report (sdgindex.org)