Markku Henttinen
toimitusjohtaja, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry
Ulkoistamispäätökseen johtaneiden syy-seuraussuhteiden ohella on tärkeä tietää, millaista tietoa varastologistiikasta jatkossa saadaan. Sopimuksenteko ja projektinjohto kannattaakin antaa logistiikan ammattilaisen käsiin.
– Millainen on operaattorin tarjoaman tiedon ja läpinäkyvyyden taso? Onko laskulla vain käytettyjen lavapaikkojen lukumäärä? Siitä et saa euroja enempää tietoa, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimitusjohtaja Markku Henttinen aloittaa.
Jos palvelutoimittajan tuottama informaatio on hyvää, on mahdollista allokoida suoriteperusteiset kulut jopa tuotetasolle asti. Näin kustannukset alkavat ohjata tilauskäyttäytymistä ja saat ne osaksi katelaskelmaa.
– Kustannuksista tulee aidosti muuttuvia. Tuotekohtainen kannattavuus näkyy paremmin eikä logistiikka ole enää könttäsumma yhdellä kustannuspaikalla.
Ulkoistamisella tavoitellut hyödyt eivät aina toteudu
– Ulkoistamisen ”pihvi” voi jäädä pieneksi, jos oma varasto on suuri, tehokas ja ammattimaisesti johdettu, Henttinen toteaa.
Ulkoistamista suunniteltaessa palvelutasomittarit on asetettava oikealle tasolle ja hyödynjaon tulisi olla kummallekin kannustava.
– Päälle tulee aina palveluntuottajan voittomarginaali, joten hyöty löytyy tehokkuudesta. Palveluntuottajalle pitäisi kuitenkin aina luoda intressi parantaa prosessia eli bonusmallien, sanktioiden ja toimituskykyyn liittyvien tavoitteiden on syytä olla kannustavia.
Tuotekohtaisella laskennalla saat logistiikkakustannukset, tuotekannattavuuden ja CO2-päästöt näkyviin.
Kun tuotekohtaisten logistiikkakustannusten näkyvyys on luotu, on vastaavasti mahdollista kehittää kyky mitata oman arvoketjun hiilijalanjälkeä.
– Tulee päivä, jolloin kaikilla yrityksillä on velvollisuus raportoida oikeat päästöt koko toimitusketjusta. Ja se tieto tulee näkymään myös kuluttajapakkauksissa ostokäyttäytymistä ohjaavana merkintänä, Henttinen sanoo.