Annaleena Mäkilä
toimitusjohtaja, Suomen Satamaliitto ry, hallituksen puheenjohtaja, European Sea Ports Organisation ESPO
Suomessa satamat ovat panostaneet infrastruktuurin kehittämiseen. Laivojen koon kasvu on vaatinut investointeja laitureihin, satama-altaisiin ja väyliin. Vihreä siirtymä vähähiiliseen talouteen, puhtaat polttoaineet sekä tuulivoimainvestoinnit, maasähkön tarjoaminen, digitalisaatio sekä satamien palveluiden sähköistyminen ovat osa satamien energiamurrosta.
– On erittäin myönteistä, että EU:n liikennepolitiikassa kiinnitetään nyt huomiota liikenneväylien kehittämisen lisäksi myös solmukohtiin eli satamiin ja kaupunkiliikenteeseen. Nyt onkin hyvä hetki hyödyntää EU-rahoitusta alueen ja infrastruktuurin rakentamiseen, Suomen Satamaliitto ry:n toimitusjohtaja ja European Sea Ports Organisation ESPO:n hallituksen puheenjohtaja Annaleena Mäkilä toteaa.
Satamien resilienssin merkitys kasvaa
Geopoliittiset ja geoekonomiset muutokset korostavat Suomen logistista eristyneisyyttä. Noin 80 prosenttia viennistä ja tuonnista tehdään merikuljetuksilla.
– Korona-aikana pystyttiin ylläpitämään käytäviä, joissa rahti liikkui, vaikka ihmiset eivät voineetkaan liikkua vapaasti. Olemme ymmärtäneet, miten riippuvaisia olemme laivaliikenteestä. Uudelleenreititykset ja eri vaihtoehtojen varmistamiset ovat edelleen enemmän kuin ajankohtaisia, Mäkilä painottaa.
Suuri osa Itämeren rahtiliikenteestä on pienempien alusten syöttöliikennettä suuriin satamiin, kuten Antwerpeniin, Rotterdamiin ja Hampuriin. Vaikka Venäjän transitioliikenne on alle 10 prosenttia ulkomaankaupan liikenteestä, osalle satamista se on ollut merkittävää.
Oma haasteensa on ollut konttien saatavuus, johon vaikuttivat ensin pandemia sekä Ever Givenin juuttuminen Suezin kanavaan. Kun alkuvuodesta konttimarkkinat alkoivat vihdoin päästä tasapainoon, syttyi Ukrainan sota. Tarvitaan jälleen uusia reitityksiä.
– Hangon ja Tukholman välinen reitti on kiinnostava uusi avaus. Rahdinantajalle on etua, kun on valittavana vaihtoehtoja eri tilanteisiin, erityyppisille rahdeille ja eri markkinoille. Esimerkiksi Stena Linen kaksi uutta ropax-laivaa tuovat Itämerelle luonnollisen, sujuvan ja tehokkaan kuljetusmuodon. Seuraan asiaa suurella mielenkiinnolla, Mäkilä sanoo.