Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä uudistetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Ehdotus painottaa työterveysyhteistyön vahvistamista, varhaista tukea ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaa.
– Tavoitteena on vastata paremmin nykyisen työelämän tarpeisiin, sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yhä useampi suomalainen tekee tietotyötä, jossa korostuvat psykososiaalinen kuormitus, kognitiivinen kuormitus ja mielenterveyden haasteet. Etätyö on lisääntynyt ja suurten organisaatioiden sijaan yhä useampi työskentelee itsenäisesti, pienissä tai keskisuurissa yrityksissä.
– Asetusmuutos on osa pitkäjänteistä ja laajempaa työelämän ja työterveyshuollon kehittämistä. Työterveysyhteistyön syventäminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä on kirjattu myös hallitusohjelmaan, sanoo asetusmuutosta valmistellut lääkintöneuvos Kimmo Tarvainen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ehdotetut muutokset siirtävät työterveyshuoltoa perinteisestä sairauksien seurannasta kohti työpaikan tukemista työkyvyn, työyhteisöjen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin ennakoivassa johtamisessa.
Työterveyshuollolta odotetaan aiempaa vahvempaa roolia esimerkiksi varhaisen tuen rakentamisessa, henkisen kuormituksen arvioinnissa ja työuupumuksen ehkäisyssä.
Työterveyshuollon roolia kehitetään työpaikkojen arkeen tiiviimmin kytkeytyväksi yhteistyökumppaniksi. Ehdotus korostaa työterveysyhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä.
Tavoitteena on, että kentällä sopimuksia tehtäessä ja toimintaa suunnitellessa paremmin hahmotellaan, mikä on pakollista työterveyshuoltoa ja mikä vapaaehtoista sairaanhoitoa, Forsman-Grönholm sanoo.
Jatkossa työkykyä pyritään tukemaan läpi työuran. Yksilötason ratkaisujen ohella yhteisötason lähestymistapa korostuu.
– Kun haasteisiin, kuten kuormitukseen, etsitään ratkaisuita pelkästään yhden kuormittuneen työntekijän sijaan tiimitasolla, vaikuttavuus lisääntyy ja työ on kustannustehokkaampaa, Forsman-Grönholm ja Tarvainen sanovat.
Viime kädessä vaikuttavuutta toivotaan koko yhteiskunnan tasolla.
– Jos ihmiset voivat työssään hyvin ja jaksavat pidempään työelämässä, se hyödyttää meitä kaikkia, Forsman-Grönholm sanoo.
