Etusivu » Terveenä työssä » On aika oppia suojelemaan mielen hyvinvointia ja aivojen kuormitusta
Kognitiivinen ergonomia

On aika oppia suojelemaan mielen hyvinvointia ja aivojen kuormitusta

mielen-hyvinvointi-kognitiivinen-ergonomia
mielen-hyvinvointi-kognitiivinen-ergonomia
Digitalisaatio, jatkuva muutos ja kiire kuormittavat aivoja. Työntekijän olisi opittava itse tunnistamaan, milloin on sopiva paikka tauolle. Kuva: Pexels

Helsingin yliopiston professorin, aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan olemme oppineet hienosti suojautumaan fyysisen työn vaaroilta. Nyt on aika opetella suojelemaan ihmisen psyykkistä terveyttä.

Pitkien sairauspoissaolojen lisääntyminen ja mielenterveyden sairauksien nousu niiden yleisimmäksi syyksi* kertoo Minna Huotilaisen mukaan siitä, että henkisen hyvinvoinnin suojelua ei vielä osata. Digitalisaatio, jatkuva muutos ja kiire kuormittavat aivoja.

– Työympäristökään ei tue psyykeä entiseen tapaan, hän huomauttaa.

Ennen fyysiseen työhön liittyi psyykkistä hyvinvointia tukevia tekijöitä, kuten työtä ulkona, metsissä ja eläinten kanssa. Nyt, aherramme keinovalossa sisällä, kiireessä ja hälinässä. Tämä ei tue mielenterveyttä.

– On aika miettiä työn arvoja ja tarvittaessa kyseenalaistaa fyysisestä työstä peräisin olevia toimintatapoja, kuten jatkuvaa mittaamista. Ei työajan tai asiakaskontaktien määrän mittaus ole aina kokonaistuloksen kannalta relevanttia.

Huotilainen ymmärtää esimiesten ja HR:n haasteet.

– Esimies voi työskennellä eri paikkakunnalla, eri koulutustaustalla ja erityyppisissä tehtävissä kuin alaisensa. Ei voi olettaa, että hän tietää tarkasti, miten työtä pitäisi tehdä. Tällöin korostuvat alaistaidot. Työntekijän on itse osattava tarkkailla jaksamistaan.

Kognitiivisen ergonomian perustekijöitä

– Fyysisestä työstä tiedämme, milloin ja kuinka pitkiä taukoja on hyvä pitää. Henkisestä työstä tätä tietoa ei ole ja sitä on vaikea arvioida. Pakollinen tauko saattaa ajoittua työntekijälle väärään hetkeen. Olisi opittava itse tunnistamaan, milloin on tauon paikka.

Aivot ovat tarkat siitä, missä olemme ja mitä ympärillä tapahtuu. Luovat, ongelmanratkaisuun pystyvät prosessit aktivoituvat aivoissa vasta silloin, kun tunnemme olevamme turvassa. Ympäristön hälinä tai uhka työn keskeytyksestä näkyy aivojen kuormituksessa ja työn jäljessä. Tarvitaan selvät säännöt siitä, milloin työhön voi paneutua rauhassa ja millä tavalla toisen työn saa keskeyttää.

– Työtilojen tulisi olla inspiroivia, mutta myös riittävän rauhallisia. Uudet tilat ja toimintatavat on suunniteltava vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Jos uudet tilat tai tavat eivät toimi, niitä on rohkeasti muokattava. Tärkeää on sekin, että kaikki noudattavat sovittuja sääntöjä, Huotilainen muistuttaa.

*Lähde: Kela, Taskutieto 2019

Next article