Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ratkaisee koko toimitusketjun yhteinen kyvykkyys.
– Globaaleilla markkinoilla eivät kilpaile vain yksittäiset yritykset vaan kokonaiset toimitusketjut. Ei riitä, että yritys on huippuluokan toimija, jos verkoston kilpailukyky ei ole kunnossa. Koronakriisi teki tämän karulla tavalla näkyväksi, kun toimitusketjut alkoivat yskiä ympäri maailmaa, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n datatalouden johtava asiantuntija Antti Poikola.
Datan jakaminen toimitusketjussa ei tarkoita avointa dataa, vaan tarkasti kontrolloitua yhteistyötä. On oltava selvää, kuka saa käyttää, mitä, mihin tarkoitukseen ja voiko sitä jakaa edelleen. Sopimukset luovat pelisäännöt yhteistyölle sekä varmistavat, ettei arkaluontoista tietoa päädy vääriin käsiin.
– Luotetun ja luvitetun datan käyttö lisää tarvetta yhteisille sopimusmalleille ja standardoiduille ehdoille. Kuten sanonta kuuluu: data kulkee niin nopeasti kuin luottamus sallii, Poikola painottaa.
Kasvu ei synny säästöistä vaan yhteisestä tiedosta
Datan jakaminen mahdollistaa koko toimitusketjun kilpailukyvyn kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Yksi keskeinen ajuri on ESG-sääntely, joka velvoittaa päämiehiä raportoimaan tarkasti toimitusketjunsa vastuullisuudesta, mikä edellyttää tiedon saamista alihankkijoilta. Kiristyvä sääntely pakottaa monia yrityksiä digiloikkaan, johon kaikilla ei kuitenkaan ole tarvittavia resursseja tai motivaatiota.
– Yritykset näkevät datayhteistyön usein lyhyen aikavälin tehostamiskeinona, mutta todellinen arvo syntyy pitkällä tähtäimellä uuden liiketoiminnan ja yhteiskehittämisen mahdollistumisesta.
Kun esimerkiksi ostotoiminnan ja datanvaihdon rutiineja automatisoidaan, vapautuu aikaa vuorovaikutukselle ja tuotekehitykselle. Alihankkijat voivat entistä joustavammin kehittää ratkaisujaan päämiehen tarpeisiin. Tehostaminen ja tuotekehitys kulkevat verkostossa rinnakkain, mutta kasvu syntyy vasta, kun datan avulla rakennetaan jotain uutta – ei vain trimmata vanhaa, Poikola kiteyttää.
