Jarkko Huovinen
johtaja, elinvoima ja talous -yksikkö, Suomen Kuntaliitto
Muuttoliike kaupunkiseutujen keskustoihin on hiipunut ja korona on vauhdittanut etätyön tekemistä kesämökeiltä. Monet vuosia muuttotappiosta kärsineet kunnat ovat saaneet uusia asukkaita. Kunnissa etsitäänkin uusia tapoja palvella yrityksiä ja asukkaita entistä paremmin.
– Koronakriisi iski pahiten palvelusektorille ja matkailuun, mutta se myös osoitti, että yritykset, kaupungit ja kunnat ovat valmiita käymään avointa vuoropuhelua ja etsimään uusia ratkaisuja yhteisen tilannekuvan pohjalta, Elinvoima ja talous -yksikön johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta kertoo.
Hyvä esimerkki 300 kunnan yhteisestä ponnistuksesta oli uusi yksinyrittäjien tuki, jonka valtio jakoi kuntien kautta.
– Se oli nopea operaatio ja tuen tehokas jako onnistui. Yrittäjät kertoivat, että prosessi oli jouheva, käsittelyajat pysyivät lyhyinä ja tuki kohdentui oikein. Tämä on kaikille kunnille positiivista palautetta, Huovinen kiittää.
Kuntien profilointi kannattaa tehdä laadukkaasti
Kunnat tarjoavat elinkeinoneuvontaa aloittaville yrityksille ja vuokrattavia toimitiloja alueilla, joissa niitä ei muuten ole. Myös teknologiakeskukset ja tuotekehitystilat sekä innovaatiotoiminta ja yliopistoyhteistyö ovat esimerkkejä kuntien tuottamista palveluista, joilla ne tukevat yritysten elinvoimaisuutta ja sijoittumista alueelleen.
Alueiden vetovoima syntyy uusista yhdistelmistä ja palveluista.
– Kuntakentällä tehdään paljon yhteistyötä Business Finlandin kanssa, jonka kautta tulee myös kansainvälisiä kyselyjä alueiden fasiliteeteista, toimialojen alihankintaketjuista sekä työvoiman saatavuudesta ja koulutustasosta. Näihin liideihin vastaaminen on oiva tilaisuus markkinoida oman kunnan toimintaympäristöä, Huovinen sanoo.
Monet kunnat etsivätkin ratkaisuja kehittämällä kaupunkirakennuskohteita ekosysteemeinä.
– Esimerkiksi Kuopiossa rakennetaan Savilahden kaupunginosaa, jossa yhdistyvät viihtyisä asuminen, yliopisto ja terveyspalvelut. Nämä yhdessä luovat vetovoimaa niin asukkaille, opiskelijoille kuin kansainvälisille yrityksille. On jo nähtävissä, että alueiden vetovoima syntyy uusista yhdistelmistä ja palveluista, jotka tuovat hyvinvointia, ja että vuoropuhelu kaikkien osapuolten välillä tulee lisääntymään, Huovinen summaa.