Etusivu » Yritystoiminta » Moderni kapitalisti on APItalisti
Yritystoiminta

Moderni kapitalisti on APItalisti

apitalisti
apitalisti
Kuva: Getty Images

”Anyone who doesn’t do this will be fired. Thank you, have a nice day.” Näillä sanoilla Amazonin perustaja ja toimitusjohtaja Jeff Bezos päätti Amazonin johtoryhmän kokouksen vuonna 2002.

Bezos oli juuri esittänyt radikaalin muutoksen Amazonin sisäiseen tiedonsiirtoon. Jatkossa Amazonin liiketoimintayksiköt eivät saisi enää jakaa tietoa toisilleen esimerkiksi lähettämällä tiedostoja sähköpostilla, vaan kaiken sisäisen tiedonsiirron tulisi tapahtua APIen kautta. Jälkiviisaana on helppo todeta, että tämä päätös vaikutti ratkaisevasti

Amazonin huimaan transformaatioon ja menestykseen kirjakaupasta maailman johtavaksi teknologia-alustaksi.

Jos tätä lukiessa vielä pohdit mikä on API, niin suosittelen jatkamaan lukemista. API on lyhenne sanoista Application Programming Interface. Se tarkoittaa teknistä rajapintaa, millä tietokoneohjelmat keskustelevat toistensa kanssa. Terminä API on lähes yhtä vanha kuin ohjelmointi. Uudempi ulottuvuus on kuitenkin APIen avaaminen internetissä erilaisten tuotteiden ja palveluiden välillä.

Viime vuosina on puhuttu paljon liiketoimintaekosysteemeistä ja alustataloudesta, jotka ovat osittain päällekkäisiä termejä. APIt näyttelevät molemmissa ratkaisevaa roolia. Tätä moni liiketoimintapäättäjä ei kuitenkaan vieläkään ymmärrä. Väitänkin: jos yritykselläsi ei ole tänä päivänä API-strategiaa, haaveet digitaalisesta alustataloudesta ja liiketoimintaekosysteemeistä voi unohtaa.

Yksi API-talouden tärkeimpiä oivalluksia on nöyryys myöntää, että parhaat innovaatiot eivät synny oman yrityksen sisällä.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi kaksi vuotta sitten tutkimuksen otsikolla ’Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta’. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa sitä, onko suurimmilla suomalaisilla yrityksillä kehittäjäohjelmia esimerkiksi startupien suuntaan, samoin kuin julkisten APIen määrää. Taulukko oli synkkää luettavaa, sillä esimerkkejä ei löytynyt kovinkaan montaa.

Tänä päivänä tilanne on hieman parempi, mutta juhlaan ei edelleenkään ole aihetta. Myös julkinen sektori voi tehdä osansa tehostamalla avoimen julkisen tiedon hyödyntämistä rajapintapalveluja käyttämällä.

Yksi API-talouden tärkeimpiä oivalluksia on nöyryys myöntää, että parhaat innovaatiot eivät synny oman yrityksen sisällä. Avaamalla rajapintoja omiin tuotteisiin ja palveluihin on mahdollista ulkoistaa innovointia esimerkiksi startup-yrityksille, jotka voivat kehittää uusia palveluita yrityksen tuotteen ympärille. Tämä on myös tehokkain keino skaalata tuotteen tai palvelun ekosysteemiä, tai synnyttää uutta alustatalouden alustaa. Viime vuosina yleistyneet hackathonit ovat vauhdittaneet juuri tätä aluetta, josta paras esimerkki on IndustryHack – yritys, joka on fasilitoinut monen ison suomalaisen yrityksen alkutaivalta kohti API- ja alustataloutta.

Toivon, että tämä kirjoitus on herättänyt lukijassa edes pienen kiinnostuksen kipinän API-taloutta kohtaan. Suomalaisessa kulttuurissa elää edelleen vahva itse tekemisen eetos, joka on ristiriidassa uuden digitaalisen verkottuneen alustatalouden kanssa. Rohkaisen kokeiluihin, sillä ’hyvin suunniteltu on tunnetusti tekemättä’. Viime kuussa julkaistiin myös Suomen ensimmäinen (ja ainoa) API-taloutta käsittelevä kirja API-talous 101, joka on erinomainen toive vaikkapa joulupukille esitettäväksi!

Kirjoittaja Ville Peltola toimii digitalisaatiojohtajana Teknologiateollisuus ry:llä.

Next article