Uhkakuvat: Puolet työpaikoista katoaa, yhteiskunta jakautuu, väärennökset yleistyvät, yksityisyys häviää, teknologinen muutos karkaa käsistä, ihminen ei pysty enää sopeutumaan ja ihmiskunnan olemassaolo vaarantuu…
Tätä maailmankuvaa usein myydään isoille massoille. Akronyymit kuten RPA, ML ja AI ovat monille pelottavia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Tietämättömyys ruokkii pelkoa.
Miksi tällä on merkitystä? Ja miksi teknologiavetoista tulevaisuutta ei yrityksissä pidä pelätä?
Pähkinänkuoressa: Yritykset, jotka eivät pysy ohjelmistorobotiikan (RPA), koneoppimisen (ML) ja tekoälyn (AI) kehityksessä mukana, tulevat olemaan vaikeammin löydettäviä, tehottomampia ja vähemmän arvokkaita kuin kilpailijansa hyvinkin nopeasti. Siinä varsinainen uhkakuva.
Digitalisaatio kiihdyttää tätä kehitystä. Yritysten kilpailu ei tunne maiden, kielen ja kulttuurin raja-aitoja. Maailmanlaajuinen pandemia on tehnyt myös absoluuttisen selväksi, miten merkittävä ja kriittinen osa yhteiskuntaa digitaaliset palvelut ovat.
Robotit vapauttavat fiksumpaan työhön
Ohjelmistorobotiikka (Robotic Process Automation – RPA) on teknologia, jonka avulla automatisoidaan rutiiniprosesseja tietotyössä. Mieti kaikkia tylsiä rutiininomaisia toimistotöitä, joiden tekeminen on ihmiselle monotonista ja puuduttavaa.
Ohjelmistorobotti hoitaa! Tietojen syöttö CRM- tai ERP-järjestelmään, tiedonhaku tietojärjestelmästä, raporttien muodostaminen tai tiedon yhdistely eri tietojärjestelmien välillä normaaleja käyttöliittymiä käyttäen – asioita, joita ihminenkin tekisi.
Tämänhetkiset tekoälysovellukset ovat kaikki kapeaa tekoälyä – mutta toimivat useimmiten erinomaisesti!
Ei tuhlata luovaa ihmisosaamista, annetaan robottien tehdä tylsät työt. Ihminen voi keskittyä olennaiseen, kuten johtopäätöksiin. Työstä tulee mielekkäämpää ja tehokkaampaa.
Lääkäreistä yli 60 % käyttää tietotyöhön yli 4 tuntia työvuorosta ja lähes kolmannes yli 6 tuntia. Yli 70 % lääkäreistä ja hoitajista kokee, että tietokoneella tehtävä työ on pois potilastyöstä – eli tärkeimmästä. Ohjelmistorobotiikka on ratkaisu! Lääkäri, jolla on työparinaan ohjelmistorobotti, voi keskittyä huomattavasti enemmän apua tarvitsevaan ihmiseen.
Ohjelmistorobotiikkaa ei ole vähentänyt työvoimaa, vaan muuttanut toimenkuvia mielekkäämmiksi ja lisännyt resursointia asiakaspalveluun. Työntekijät ottavat parhaimmillaan robotit virtuaalisiksi tiimin-
jäseniksi!
Tekoäly kaappaa vallan?
Pelko pois. Jokainen tekoälysovelluksia kokeillut voi vakuuttaa, että kaukana ovat ajat, jossa tekoäly (Artificial Intelligence – AI) saavuttaa tietoisuuden ja ihmisistä tulee vain pelinappuloita.
Kapea eli heikko tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä. Sillä ei ole tietoisuutta eikä tahtoa. Tämänhetkiset tekoälysovellukset ovat kaikki kapeaa tekoälyä – mutta toimivat useimmiten erinomaisesti!
Koneoppiminen (Machine Learning – ML) saa ohjelmiston toimimaan entistä paremmin pohjatiedon ja käyttäjän toiminnan perusteella. Fantastisesti toimivia koneoppimisen palveluja on meidän kaikkien arkipäivässä – ja usean yrityksen menestymisen keskiössä.
Hakukoneet ovat jo itsestäänselvyys. Lääketieteessä tekoäly voi tunnistaa kuvista esimerkiksi ihosyövän. Valmistavassa teollisuudessa optimoidaan prosesseja. Vakuutusalalla tekoäly auttaa korvausprosesseissa. Asiakaspalveluissa hääräävät chatbotit.
Vauraus Suomeen
Suomalaisyritykset, jotka tarttuvat ohjelmistoteknologian mahdollisuuksiin ovat kansainvälisessä kilpailussa ainakin mukana, elleivät paalupaikalla. Varmistetaan, että osaaminen, kilpailukyky ja omistaja-arvo kasaantuvat juuri tänne Suomeen!
Kirjoittaja Rasmus Roiha on Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja.