Perinteinen ajatus yrittämisestä ponnistaa ideasta, markkinasta, asiakkaista ja kotipaikasta. Vuosi 2020 mullistaa parhaimmillaan ajatuksemme yrittämisestä. Sähköistyvässä liiketoimintaympäristössä muuttuvat niin liiketoiminnan ideat, tekeminen kuin ajatus kotimarkkinoinnista. Aito yrittäminen ja yritys ei tunnista rajoja, vaan etsii itselleen sopivan muodon, asiakkaat ja markkinat.
Digiajassa yritykset syntyvät globaaleiksi. Tämä olisi hyvä huomioida niin yrityksiä synnytettäessä, kasvatettaessa kuin kansainvälistymisessäkin. Perinteinen ajattelu pinnistelee vielä, mutta rinnalle kasvavat ajatukset erilaisista alustoista, verkostoista ja liiketoiminnoista, jotka leviävät ja palvelevat yli fyysisten rajojen.
”Ensimmäinen ja tärkein kaadettava raja on yrittävän korvien välissä. Kriisi on aina mahdollisuus ja monille myös pakote muuttua uuteen toimintaympäristöön.”
Jokaisen yrityksen olisi pohdittava paluuta huomiseen. Pandemian aiheuttama kriisi on myös täydellinen myrsky, joka osui lähes jokaiseen samaan aikaan. Olemme siis samalla viivalla pohdittaessa mahdollisuuksia, haasteita ja huomisen tekemistä. Turha pohtia menetettyjä mahdollisuuksia, kun paluu huomiseen ajatuksia ja tekemistä muuttamalla on tarjolla jo tänään.
Kansainvälistyminen alkaa korvien välistä
Puhumme mielellämme kansainvälistymisestä. Siitä, että mennään ulkomaille, kasvetaan kansainvälisesti tai muutetaan maailma. Mistä kansainvälistymisessä on oikeasti kysymys?
Kansainvälistymisessä on kysymys skaalautuvasta liiketoimintamallista, markkinoiden avaamisen eli markkinoinnin osaamisesta ja kyvystä voittaa asiakkaita, pitää heistä kiinni ja toimittaa riittävän vakuuttava asiakaskokemus. Avainkysymys on se, miten toiminta skaalautuu kannattavasti ja miten yritys onnistuu vakiinnuttamaan asemansa eri maissa. Kansainvälisyys ei ole mitään eikä missään, vaan sateenvarjo paikallisille myynti-, markkinointi- ja toimitussuunnitelmille.
Vaikka perinteisen vientiteollisuuden oppien aika on osittain ohi, jokainen yritys joutuu pohtimaan, miten rahoittaa, toteuttaa, voittaa ja vakiinnuttaa asemansa maailmalla. Liiketoimintaa voi ja kuuluukin kansainvälistää erilaisten kumppanuusmallien avulla. Tällöin paikallista osaamista liitetään osaksi omaa tekemistä ja saadaan omia puutteita tukevia lisävoimia harjoitukseen. Suurin virhe on kuvitelma valtavasta kysynnästä (maailmassa on aina liikaa tarjontaa) ja harha lumipalloefektistä. Kansainvälistyvä liiketoiminta on rakennettava kauppa, toimitus, asiakas ja tilikausi kerrallaan.
”Kansainvälistymisessä latvaan hyppääminen on yksinkertaisesti mahdotonta.”
Suomi tarvitsee kipeästi yrittäjiä ja omistajia, jotka ottavat kansainvälistymisen haasteen omakseen. Tarvitsemme tarinoita, joissa kunnioitetaan maailman vaikeutta, mutta uskalletaan hyökätä omien rajojemme ulkopuolelle.
Seikkailuun lähtevän on syytä varustaa itsensä parhaalla mahdollisella osaamisella, rahoituksella, resursseilla ja suunnitelmilla. Hyvä suunnitelma kansainvälistymiseen on malli, jossa yritys voi kasvaa ja skaalautua, mutta se on riittävän kannattava kantamaan itsensä pienemmälläkin volyymillä.
Kirjoittaja Ville Tolvanen on yrittäjä, sijoittaja ja hallitusammattilainen.