Hyvä ja hyväksytty henkilönsuojain ei yksin riitä. Todellinen suojausteho syntyy vasta, kun suojaimet toimivat yhdessä, istuvat käyttäjälle ja pysyvät käytössä koko työtehtävän ajan. Jos suojain painaa, vuotaa, huurtuu tai haittaa työn tekemistä, sitä aletaan helposti säätää tai se jätetään pukuhuoneeseen.
– Suojainten yhteiskäytössä ei riitä, että yksittäiset osat tai tuotteet ovat hyväksyttyjä. Kypärä, kuulonsuojaimet, visiiri, suojalasit ja hengityksensuojaimen osat voivat olla kaikki erikseen testattuja, mutta se ei vielä tarkoita, että niistä koottu yhdistelmä olisi hyväksytty. Suojainyhdistelmän pitää olla toimiva sekä testattu yhteiskäyttöön jos niitä käytetään toisiinsa kiinnitettyinä. Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n toiminnanjohtaja John Bergman muistuttaa.
– Sama koskee suojainten kaikenlaista muokkaamista. Jos suojaimeen lisätään jotakin, siitä poistetaan jotakin tai sitä muokataan omin päin mukavammaksi, samalla hyväksytty suojain ei enää täytäkään sille asetettuja vaatimuksia. Hyväkin tarkoitus voi johtaa siihen, että suojain ei enää toimi niin kuin sen on tarkoitus toimia, painottaa hallituksen puheenjohtaja Esa Kivisoja.
Työnantajan vastuu ei pääty hankintaan
Työnantajan vastuulla on hankkia riskinarvioinnin perusteella työtehtävään sopivat suojaimet, opastaa niiden käyttöön ja huoltoon sekä valvoa käyttöä. Suojainten yhteensopivuus sekä istuvuus käyttäjälle on varmistettava jo hankintavaiheessa.
– Myös käyttäjän osaaminen ratkaisee. Koulutettu työntekijä osaa pukea suojaimen oikein, tunnistaa huonon istuvuuden ja pyytää toimivampaa ratkaisua. Lisäksi tiivisteet, pehmusteet, suodattimet ja muut kuluvat osat on huollettava ja vaihdettava ajoissa, jotta suojain säilyttää tehonsa. Suojainten yhteensopivuus ei siis ole pelkkä tekninen yksityiskohta. Se on osa riskienhallintaa, käyttöturvallisuutta ja arjen työkykyä, Kivisoja summaa.
